Pääkirjoitus
EU:n pitäisi yhdessä kokouksessa tehdä isot päätökset rahasta, vallasta ja kokoonpanostaan
Jos Euroopan unionin viime vuosien huippukokouksia asettelee tärkeysjärjestykseen, tänään torstaina Brysselissä alkava kokous nousee listalla korkealle. Edelle pääsevät ehkä vain ne kokoukset, joissa euroaluetta pelastettiin finanssikriisin jälkeen ja päätöksiä tehtiin viimeisinä hetkinä ennen markkinoiden avautumista. Kiire on taas. EU-huippukokouksen asialista on vielä ennen kokousta hieman epämääräinen mutta pitkä.
EU:n pitäisi tarkistaa Turkin ja Syyrian rajan tilanne ja päättää, miten Turkkia patistetaan tekemään oikein. Ratkaisu on vaikea, sillä monet unionimaista ovat Turkin tavoin Nato-maita. Ja Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin uhkaus lähettää pakolaisia länteen otetaan erityisesti Itä-Euroopassa vakavasti.
Unioni voisi halutessaan painostaa Turkkia talouspakotteilla. Ratkaisu olisi paljon asevientikieltoa voimakkaampi keino, mutta taantuman kynnyksellä ja kauppasotien keskellä se ei houkuttele.
Kokoukselle alun perin sovittu ydin on kuitenkin Britannian EU-ero. On vain pari viikkoa aikaa tilanteeseen, jossa Britannian lähes kaikki suhteet Euroopan unioniin ja maassa eläviin unionin kansalaisiin muuttuvat olennaisesti. Mutta kukaan ei tiedä vieläkään, miten.
Unionin johtajat eivät aio neuvotella Britannian kanssa kokouksessa, joten heille pitäisi olla tarjolla kohtuullisen valmis erosopimus teknisine ratkaisuineen. Uuden sopimuksen on oltava vedenpitävä ja sen pitää kestää tulevien vuosien poliittiset ja juridiset haasteet. On hyvin mahdollista, että tämä kokous ei vielä pysty antamaan lopullista sinettiä brexitille.
EU-päättäjien pitäisi sanoa kanta myös unionin monivuotisiin rahoituskehyksiin. Nyt täytyisi hahmotella ainakin se, kuinka suuri budjetti unionille kerätään ja miten nettomaksaja Britannian jälkeensä jättämä kolo täytetään. Aina näihin päiviin saakka näkemysero nettomaksaja- ja nettosaajamaiden välillä on ollut iso.
EU:n tulisi vielä punnita, päästääkö se Pohjois-Makedonian ja Albanian neuvottelemaan EU-jäsenyydestä. Jos kokous onnistuu tekemään näitä isoja ratkaisuja rahasta, vallasta, voimasta ja unionin kokoonpanosta parissa päivässä, sille on varattava sivu historian oppikirjoihin.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
EU:n pitäisi tarkistaa Turkin ja Syyrian rajan tilanne ja päättää, miten Turkkia patistetaan tekemään oikein. Ratkaisu on vaikea, sillä monet unionimaista ovat Turkin tavoin Nato-maita. Ja Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin uhkaus lähettää pakolaisia länteen otetaan erityisesti Itä-Euroopassa vakavasti.
Unioni voisi halutessaan painostaa Turkkia talouspakotteilla. Ratkaisu olisi paljon asevientikieltoa voimakkaampi keino, mutta taantuman kynnyksellä ja kauppasotien keskellä se ei houkuttele.
Kokoukselle alun perin sovittu ydin on kuitenkin Britannian EU-ero. On vain pari viikkoa aikaa tilanteeseen, jossa Britannian lähes kaikki suhteet Euroopan unioniin ja maassa eläviin unionin kansalaisiin muuttuvat olennaisesti. Mutta kukaan ei tiedä vieläkään, miten.
Unionin johtajat eivät aio neuvotella Britannian kanssa kokouksessa, joten heille pitäisi olla tarjolla kohtuullisen valmis erosopimus teknisine ratkaisuineen. Uuden sopimuksen on oltava vedenpitävä ja sen pitää kestää tulevien vuosien poliittiset ja juridiset haasteet. On hyvin mahdollista, että tämä kokous ei vielä pysty antamaan lopullista sinettiä brexitille.
EU-päättäjien pitäisi sanoa kanta myös unionin monivuotisiin rahoituskehyksiin. Nyt täytyisi hahmotella ainakin se, kuinka suuri budjetti unionille kerätään ja miten nettomaksaja Britannian jälkeensä jättämä kolo täytetään. Aina näihin päiviin saakka näkemysero nettomaksaja- ja nettosaajamaiden välillä on ollut iso.
EU:n tulisi vielä punnita, päästääkö se Pohjois-Makedonian ja Albanian neuvottelemaan EU-jäsenyydestä. Jos kokous onnistuu tekemään näitä isoja ratkaisuja rahasta, vallasta, voimasta ja unionin kokoonpanosta parissa päivässä, sille on varattava sivu historian oppikirjoihin.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Pääkirjoitukset Seuraa
- Brexit Seuraa
- Britannia Seuraa
- Euroopan unioni Seuraa
- Eurooppa Seuraa
Kommentit