Pääkirjoitus
Mitä suurempi kaupunki, sitä paremmassa kunnossa sen talous on
Helsingin poliittiset ryhmät sopivat ensi vuoden talousarvioesityksen sisällöstä kaupunginhallituksen kokouksessa maanantaina. Pormestari Jan Vapaavuoren (kok) pohjaesitykseen ei tullut suuria muutoksia, mutta poliittiset ryhmät pääsivät tekemään itselleen tärkeitä pieniä menolisäyksiä.
Käyttötalousmenoihin tuli 39,5 miljoonan euron lisäykset, joista suurin osa kohdistuu sosiaali- ja terveysmenoihin. Lisäysten poliittinen painoarvo on suurempi kuin euromäärä, sillä budjettiesityksen toimintamenot ovat kokonaisuudessaan noin 4,6 miljardia euroa.
Helsinki joutuu muiden kuntien tavoin varautumaan väestön ikääntymiseen ja sitä kautta palveluntarpeen kasvuun. Merkittävä huoli kohdistuu lastensuojelun jatkuvasti kasvaviin menoihin, joiden budjetti näkyy ylittyvän tuntuvasti tänäkin vuonna. Helsinki, kuten muutkin kunnat, joutuu pohtimaan, miten lapsiperheitä voitaisiin auttaa ja tukea varhaisessa vaiheessa nykyistä paremmin.
Helsinki valmistelee ensi vuoden budjettiaan hyvin erilaisissa näkymissä kuin useimmat Suomen kunnat. Pääkaupungissa verotulot kehittynevät vastedeskin paremmin kuin muualla maassa.
Valtiovarainministeriön tuore arvio kuntataloudesta on synkkä. Ministeriön painelaskelman mukaan kunnat eriytyvät tulevina vuosina aiempaa selvemmin hyvin ja huonosti pärjääviin. Jopa 90 prosentilla kunnista on paineita korottaa veroprosenttia ensi vuonna.
Toiminnan ja investointien rahavirran arvioidaan heikkenevän eniten pienissä, alle 6 000 asukkaan kunnissa, mikä johtuu ennen kaikkea verorahoituksen keskimääräistä heikommasta kehityksestä. Noin joka toinen kunta kuuluu tähän ryhmään. Vähiten veronkorotuspaineita on yli 100 000 asukkaan kunnilla.
Kuntien menot lisääntyvät erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa väestön ikääntymisen vuoksi. Tilanne heikkenee vuosi vuodelta niin kauan kuin sote-uudistus on tekemättä. Jos Antti Rinteen (sd) hallituksen suunnitelmat toteutuvat, vastuun sote-palveluista pitäisi siirtyä kunnilta maakunnille vielä ennen tämän vaalikauden loppua.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
Käyttötalousmenoihin tuli 39,5 miljoonan euron lisäykset, joista suurin osa kohdistuu sosiaali- ja terveysmenoihin. Lisäysten poliittinen painoarvo on suurempi kuin euromäärä, sillä budjettiesityksen toimintamenot ovat kokonaisuudessaan noin 4,6 miljardia euroa.
Helsinki joutuu muiden kuntien tavoin varautumaan väestön ikääntymiseen ja sitä kautta palveluntarpeen kasvuun. Merkittävä huoli kohdistuu lastensuojelun jatkuvasti kasvaviin menoihin, joiden budjetti näkyy ylittyvän tuntuvasti tänäkin vuonna. Helsinki, kuten muutkin kunnat, joutuu pohtimaan, miten lapsiperheitä voitaisiin auttaa ja tukea varhaisessa vaiheessa nykyistä paremmin.
Helsinki valmistelee ensi vuoden budjettiaan hyvin erilaisissa näkymissä kuin useimmat Suomen kunnat. Pääkaupungissa verotulot kehittynevät vastedeskin paremmin kuin muualla maassa.
Valtiovarainministeriön tuore arvio kuntataloudesta on synkkä. Ministeriön painelaskelman mukaan kunnat eriytyvät tulevina vuosina aiempaa selvemmin hyvin ja huonosti pärjääviin. Jopa 90 prosentilla kunnista on paineita korottaa veroprosenttia ensi vuonna.
Toiminnan ja investointien rahavirran arvioidaan heikkenevän eniten pienissä, alle 6 000 asukkaan kunnissa, mikä johtuu ennen kaikkea verorahoituksen keskimääräistä heikommasta kehityksestä. Noin joka toinen kunta kuuluu tähän ryhmään. Vähiten veronkorotuspaineita on yli 100 000 asukkaan kunnilla.
Kuntien menot lisääntyvät erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa väestön ikääntymisen vuoksi. Tilanne heikkenee vuosi vuodelta niin kauan kuin sote-uudistus on tekemättä. Jos Antti Rinteen (sd) hallituksen suunnitelmat toteutuvat, vastuun sote-palveluista pitäisi siirtyä kunnilta maakunnille vielä ennen tämän vaalikauden loppua.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Pääkirjoitukset Seuraa
- Antti Rinne Seuraa
- Budjetti Seuraa
- Jan Vapaavuori Seuraa
- Politiikka Seuraa
Kommentit