Pääkirjoitus
Köyhien puolestapuhuja takertui valtaan ja menetti lopulta asemansa Boliviassa
Bolivia pitää hallussaan erikoista maailmanennätystä. Väljän määritelmän mukaan maassa on sen itsenäisyyden aikana kaapattu valta tai yritetty kaappausta liki kaksisataa kertaa, noin kerran vuodessa. Tiukalla seulalla mitaten sotilaat ottivat 1900-luvulla vallan kymmenkunta kertaa.
Maan epävakautta ovat ruokkineet kiistat luonnonvarojen hallinnasta sekä jännitteet eurooppalaisjuurisen maanomistajaeliitin ja alkuperäisasukkaiden välillä.
Juuri siksi vuonna 2006 presidentiksi noussut Evo Morales oli aluksi raikas poikkeus. Hän oli ensimmäinen alkuperäisasukkaiden edustaja tehtävässä, ja hän onnistui yhdistämään äänestäjäjoukkoja perinteisten rajalinjojen yli.
Moralesin retoriikka oli tiukan vasemmistolaista, mutta monet hänen talousuudistuksistaan olivat pragmaattisia. Jälki poikkesi edukseen Venezuelasta.
Tällä viikolla Morales joutui eroamaanhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006304598.html, ja hän pakeni Meksikoon. Vaikka viimeinen pisara oli asevoimien kehotus, Morales kompastui kansan tyytymättömyyden kasvuun. Hän kikkaili perustuslain kanssa jatkaakseen valtakauttaan. Lopulta jatkoon tarvittiin ilmeinen vaalivilppi.
Bolivian pitkäaikaisin presidentti olisi jättänyt edeltäjiään paremman perinnön, ellei hän olisi takertunut valtaan.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
Maan epävakautta ovat ruokkineet kiistat luonnonvarojen hallinnasta sekä jännitteet eurooppalaisjuurisen maanomistajaeliitin ja alkuperäisasukkaiden välillä.
Juuri siksi vuonna 2006 presidentiksi noussut Evo Morales oli aluksi raikas poikkeus. Hän oli ensimmäinen alkuperäisasukkaiden edustaja tehtävässä, ja hän onnistui yhdistämään äänestäjäjoukkoja perinteisten rajalinjojen yli.
Moralesin retoriikka oli tiukan vasemmistolaista, mutta monet hänen talousuudistuksistaan olivat pragmaattisia. Jälki poikkesi edukseen Venezuelasta.
Tällä viikolla Morales joutui eroamaanhttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006304598.html, ja hän pakeni Meksikoon. Vaikka viimeinen pisara oli asevoimien kehotus, Morales kompastui kansan tyytymättömyyden kasvuun. Hän kikkaili perustuslain kanssa jatkaakseen valtakauttaan. Lopulta jatkoon tarvittiin ilmeinen vaalivilppi.
Bolivian pitkäaikaisin presidentti olisi jättänyt edeltäjiään paremman perinnön, ellei hän olisi takertunut valtaan.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Pääkirjoitukset Seuraa
- Etelä-Amerikka Seuraa
- Latinalainen Amerikka Seuraa
- Presidentinvaalit Seuraa
Kommentit