Pääkirjoitus
Suomea eivät purreet EU:n Venäjä-pakotteet vaan Venäjän vastapakotteet
Tuore Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan selvitys kertoohttps://www.etla.fi/ajankohtaista/suomi-on-karsinyt-muita-vahemman-eun-venajan-vastaisista-kauppapakotteista/, että Suomessa talous on kärsinyt EU:n Venäjä-pakotteista vähemmän kuin muissa maissa keskimäärin.
Jos lopputulos kuulostaa ihan muulta kuin mitä viime vuodet on hoettu, selitys on, että Etla mittasi vain pakotteita mutta ei vastapakotteita – Venäjän päättämiä tuontirajoituksia.
Pakotteet eivät juuri osuneet Suomeen, koska niiden alainen vienti oli lähinnä aseita ja sotilaalliseen käyttöön tarkoitettuja kaksikäyttötuotteita sekä öljynetsintään ja tuotantoon liittyviä tuotteita ja palveluita. Niitä Suomesta kulki itään vain vähän ennen EU:n ratkaisua. Vastapakotteet – Venäjän kosto – sen sijaan purivat elintarvikevientiin, ja elintarvikevientiä Suomesta Venäjälle oli enemmän.
Vastapakotteiden lopullinen kustannus Suomen taloudelle on auki. Venäjä on käyttänyt vastapakotteita oman tuotannon suojelemiseen ja sen kehittämiseen.
Raakamaidon tuotanto Venäjällä on päässyt vauhtiin, ja tuontia korvaava sianlihan ja siipikarjan tuotanto on jo omavaraista. Laatu on ehkä kärsinyt ja hinnat ovat nousseet, mutta maa menee kohti ruoantuotantotavoitteitaan.
Vastapakotteet muuttunevat vuosien mittaan normaaliksi protektionismiksi.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
Jos lopputulos kuulostaa ihan muulta kuin mitä viime vuodet on hoettu, selitys on, että Etla mittasi vain pakotteita mutta ei vastapakotteita – Venäjän päättämiä tuontirajoituksia.
Pakotteet eivät juuri osuneet Suomeen, koska niiden alainen vienti oli lähinnä aseita ja sotilaalliseen käyttöön tarkoitettuja kaksikäyttötuotteita sekä öljynetsintään ja tuotantoon liittyviä tuotteita ja palveluita. Niitä Suomesta kulki itään vain vähän ennen EU:n ratkaisua. Vastapakotteet – Venäjän kosto – sen sijaan purivat elintarvikevientiin, ja elintarvikevientiä Suomesta Venäjälle oli enemmän.
Vastapakotteiden lopullinen kustannus Suomen taloudelle on auki. Venäjä on käyttänyt vastapakotteita oman tuotannon suojelemiseen ja sen kehittämiseen.
Raakamaidon tuotanto Venäjällä on päässyt vauhtiin, ja tuontia korvaava sianlihan ja siipikarjan tuotanto on jo omavaraista. Laatu on ehkä kärsinyt ja hinnat ovat nousseet, mutta maa menee kohti ruoantuotantotavoitteitaan.
Vastapakotteet muuttunevat vuosien mittaan normaaliksi protektionismiksi.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Pääkirjoitukset Seuraa
- Elintarvikkeet Seuraa
- Euroopan unioni Seuraa
- Pakotteet Seuraa
- Suomi Seuraa
- Talous Seuraa
- Venäjä Seuraa
Kommentit