Pääkirjoitus
Helsinki tarvitsee myös aivan uusia asuinalueita
Helsinki suunnittelee yhdessä Vantaan ja Sipoon kanssa jopa 100 000 asukkaan ja 30 000 työpaikan aluetta Östersundomiin. Alue muodostuu suurimmaksi osaksi Sipoon entisistä länsiosista, jotka liitettiin Helsinkiin vuonna 2009. Östersundomiin tulisi myös metro.
Rakentamissuunnitelmat kokivat takaiskun perjantaina, kun hallinto-oikeus kumosi alueelle laaditun yleiskaavanhttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006324900.html. Oikeuden perustelujen mukaan yleiskaavan mukainen suuri rakentamisen määrä sekä asukasmäärän kasvu voivat heikentää läheisen Natura 2000 -alueen luontoarvoja. Yleiskaavasta oli tehty kaikkiaan kahdeksan valitusta.
Helsinki tarvitsee muiden keinojen ohella myös uusia asuinalueita vastatakseen kovaan kysyntään. Mitä enemmän kaupunkiin rakennetaan uusia asuntoja, sitä paremmin pystytään hillitsemään asuntojen hintojen nousua.
Östersundom olisi merkittävä lisäys asuntotuotantoon, mutta sen toteutumista joudutaan yhä odottamaan. Kun uusia asuinalueita ei ole helppo löytää, täydennysrakentamisen merkitys korostuu.
Pienempiä uusia kohteita on myös vireillä, mutta nekään eivät kaikki ole helppoja toteuttaa. Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli viime viikolla Malmin lentokenttäalueelle tulevan Nallenrinteen sekä Hernesaaren asemakaavoja. Valtuusto taas hyväksyi Kalasataman eteläpuolelle tulevan Nihdin asemakaavan. Kaikki kolme saisivat raitiotieyhteydet.
Nihti on monelle nyt tuntematon, mutta siitä tulee tärkeä raideliikenteen risteys https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-01-18.pdfKruunusiltojen ja Merihaan sillan raitiotieyhteyden valmistuessa. Nihtiin tulee myös Kalasataman raitiotien päätepysäkki.
Hernesaaren rakentaminen puolestaan on herättänyt epäilyjä siitä, miten asukasmäärän lisäys vaikuttaa liikenteen ruuhkautumiseen Eirassa, Ullanlinnassa ja Punavuoressa.
Nihti ja myöhemmin myös Hernesaari olisivat alueita, joiden kaavassa ei edellytetä autopaikkoja asuintalojen yhteyteen. Alueille tulisi sen sijaan pysäköintilaitokset. Valmistuessaan ne saisivat näyttää, miten kaupungin strategian mukainen, vahvasti joukkoliikenteeseen nojaava asuminen kantakaupungissa toimii.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
Rakentamissuunnitelmat kokivat takaiskun perjantaina, kun hallinto-oikeus kumosi alueelle laaditun yleiskaavanhttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006324900.html. Oikeuden perustelujen mukaan yleiskaavan mukainen suuri rakentamisen määrä sekä asukasmäärän kasvu voivat heikentää läheisen Natura 2000 -alueen luontoarvoja. Yleiskaavasta oli tehty kaikkiaan kahdeksan valitusta.
Helsinki tarvitsee muiden keinojen ohella myös uusia asuinalueita vastatakseen kovaan kysyntään. Mitä enemmän kaupunkiin rakennetaan uusia asuntoja, sitä paremmin pystytään hillitsemään asuntojen hintojen nousua.
Östersundom olisi merkittävä lisäys asuntotuotantoon, mutta sen toteutumista joudutaan yhä odottamaan. Kun uusia asuinalueita ei ole helppo löytää, täydennysrakentamisen merkitys korostuu.
Pienempiä uusia kohteita on myös vireillä, mutta nekään eivät kaikki ole helppoja toteuttaa. Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli viime viikolla Malmin lentokenttäalueelle tulevan Nallenrinteen sekä Hernesaaren asemakaavoja. Valtuusto taas hyväksyi Kalasataman eteläpuolelle tulevan Nihdin asemakaavan. Kaikki kolme saisivat raitiotieyhteydet.
Nihti on monelle nyt tuntematon, mutta siitä tulee tärkeä raideliikenteen risteys https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-01-18.pdfKruunusiltojen ja Merihaan sillan raitiotieyhteyden valmistuessa. Nihtiin tulee myös Kalasataman raitiotien päätepysäkki.
Hernesaaren rakentaminen puolestaan on herättänyt epäilyjä siitä, miten asukasmäärän lisäys vaikuttaa liikenteen ruuhkautumiseen Eirassa, Ullanlinnassa ja Punavuoressa.
Nihti ja myöhemmin myös Hernesaari olisivat alueita, joiden kaavassa ei edellytetä autopaikkoja asuintalojen yhteyteen. Alueille tulisi sen sijaan pysäköintilaitokset. Valmistuessaan ne saisivat näyttää, miten kaupungin strategian mukainen, vahvasti joukkoliikenteeseen nojaava asuminen kantakaupungissa toimii.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Pääkirjoitukset Seuraa
- Asuminen Seuraa
- Helsinki Seuraa
- Joukkoliikenne Seuraa
- Kaavoitus Seuraa
- Kalasatama Seuraa
- Kaupunkisuunnittelu Seuraa
- Rakentaminen Seuraa
- Östersundom Seuraa
Kommentit