Pääkirjoitus
Viranomaiskielen on oltava kaikille ymmärrettävää
Kansaneläkelaitos (Kela) palkkaa palvelukseensa kolme kielenhuoltajaa. Tarkoituksena on aloittaa ensi vuonna Kelan tuottamien tekstien kehittämisohjelmahttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006324879.html.
Päätös on tärkeä ja hyvin perusteltu. Kela on saanut asiakaspalautetta, jonka mukaan sen viestit ovat vaikeaselkoisia ja kapulakielisiä. Palaute on vakava viesti siitä, että asiakkaat eivät aina ymmärrä heitä koskevien ratkaisujen sisältöä. Kela on tältä osin epäonnistunut tehtävässään.
Epäonnistuminen on erityisen ongelmallista siksi, että Kelan ratkaisut koskevat usein yhteiskunnan heikompiosaisia.
Vaikeaselkoisuus viranomaisviestinnässä ei koske vain Kelaa. Kelan päätöksentekijät joutuvat usein tulkitsemaan lainsäädäntöä, jonka selkeydessä olisi myös toivomisen varaa.
Yhteiskunnan muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi selkeän viestinnän tarve kasvaa. Mitä vaikeammasta ja monimutkaisemmasta asiasta on kyse, sitä selkeämmin siitä pitäisi viestiä. Itsenäisen elämän ja yhteiskunnallisen osallisuuden perusedellytys on ymmärrettävä kieli.
Kunnallisalan kehittämissäätiön viime vuonna tekemässä kyselytutkimuksessahttps://kaks.fi/uutiset/tiedotusvalineet-viestivat-ymmarrettavasti-poliitikkojen-ja-virkamiesten-kielesta-ei-saada-selvaa/ kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti, etteivät virkamiehet kykene viestimään valmistelemistaan esityksistä ymmärrettävästi. Hieman yli 70 prosenttia arvioi, ettei poliitikkojen kielestä saa aina selvää. Tätä mieltä olivat erityisesti nuoret.
Suomen kielestä on kehitetty myös selkokielinen versio, joka auttaa niitä ihmisiä, joilla kielen ymmärrys on puutteellista. Selkokieltä tarvitsee Selkokeskuksen mukaan 650 000–750 000 ihmistähttp://selkokeskus.fi/wp-content/uploads/2019/02/Tarvearvio-2019.pdf eli enemmän kuin joka kymmenes. Selkokieltä tarvitsevat esimerkiksi muistisairaat sekä maahanmuuttajat, jotka vasta opettelevat suomen kieltä. Lukutaito on heikko myös osalla nuorista, samoin kuin 11 prosentilla kaikista alle 65-vuotiaista.
Kansalaisten tasa-arvon ja oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että viranomaiskieli on kaikille ymmärrettävää. Epämääräinen ilmaisu jättää liikaa tilaa tulkinnoille ja häivyttää päätösten perimmäisen tarkoituksen. Kielen selkeyttäminen auttaa myös päätöksentekijöitä kirkastamaan ajatustaan.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
Päätös on tärkeä ja hyvin perusteltu. Kela on saanut asiakaspalautetta, jonka mukaan sen viestit ovat vaikeaselkoisia ja kapulakielisiä. Palaute on vakava viesti siitä, että asiakkaat eivät aina ymmärrä heitä koskevien ratkaisujen sisältöä. Kela on tältä osin epäonnistunut tehtävässään.
Epäonnistuminen on erityisen ongelmallista siksi, että Kelan ratkaisut koskevat usein yhteiskunnan heikompiosaisia.
Vaikeaselkoisuus viranomaisviestinnässä ei koske vain Kelaa. Kelan päätöksentekijät joutuvat usein tulkitsemaan lainsäädäntöä, jonka selkeydessä olisi myös toivomisen varaa.
Yhteiskunnan muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi selkeän viestinnän tarve kasvaa. Mitä vaikeammasta ja monimutkaisemmasta asiasta on kyse, sitä selkeämmin siitä pitäisi viestiä. Itsenäisen elämän ja yhteiskunnallisen osallisuuden perusedellytys on ymmärrettävä kieli.
Kunnallisalan kehittämissäätiön viime vuonna tekemässä kyselytutkimuksessahttps://kaks.fi/uutiset/tiedotusvalineet-viestivat-ymmarrettavasti-poliitikkojen-ja-virkamiesten-kielesta-ei-saada-selvaa/ kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti, etteivät virkamiehet kykene viestimään valmistelemistaan esityksistä ymmärrettävästi. Hieman yli 70 prosenttia arvioi, ettei poliitikkojen kielestä saa aina selvää. Tätä mieltä olivat erityisesti nuoret.
Suomen kielestä on kehitetty myös selkokielinen versio, joka auttaa niitä ihmisiä, joilla kielen ymmärrys on puutteellista. Selkokieltä tarvitsee Selkokeskuksen mukaan 650 000–750 000 ihmistähttp://selkokeskus.fi/wp-content/uploads/2019/02/Tarvearvio-2019.pdf eli enemmän kuin joka kymmenes. Selkokieltä tarvitsevat esimerkiksi muistisairaat sekä maahanmuuttajat, jotka vasta opettelevat suomen kieltä. Lukutaito on heikko myös osalla nuorista, samoin kuin 11 prosentilla kaikista alle 65-vuotiaista.
Kansalaisten tasa-arvon ja oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että viranomaiskieli on kaikille ymmärrettävää. Epämääräinen ilmaisu jättää liikaa tilaa tulkinnoille ja häivyttää päätösten perimmäisen tarkoituksen. Kielen selkeyttäminen auttaa myös päätöksentekijöitä kirkastamaan ajatustaan.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaahttps://www.hs.fi/periaatelinja/.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Pääkirjoitukset Seuraa
- Kela Seuraa
- Kielet Seuraa
- Mielipide Seuraa
- Suomen kieli Seuraa
- Äidinkieli Seuraa
Kommentit