Ranskan vaaleissa mitataan Macronin vallan vakautta, ja tulos heijastuu myös EU:n toimintaan - Pääkirjoitus | HS.fi
Pääkirjoitus|Pääkirjoitus

Ranskan vaaleissa mitataan Macronin vallan vakautta, ja tulos heijastuu myös EU:n toimintaan

Saksan poliittinen vakaus alkoi rapautua osavaltiovaaleissa, ja Ranskassa presidentti Emmanuel Macronia uhkaa hieman samanlainen alueilta alkava rapautumiskehitys.

Julkaistu: 16.2. 2:00

Euroopan unionissa asioiden pitäisi periaatteessa olla järjestyksessä. Uusi komissio on aloittanut, ja parlamentti tekee työtään.

Vuosien ja vuosikymmenten varrella EU-instituutioita on vahvistettu, mutta eurooppalaisen yhteistyön toimivuus on kiinni siitä, pystyvätkö Saksa ja Ranska yhteistyöhön EU-asioissa. Nyt tämä yhteistyö näyttää heikkenevän.

Saksan pääpuolueiden ja hallituksen huomio on mennyt jo pari vuotta sisäpolitiikan ongelmiin. Saksan poliittinen vakaus perustui sotien jälkeen kymmeniä vuosia kristillisdemokraattien CDU:n, sen baijerilaisen sisarpuolueen CSU:n ja sosiaalidemokraattisen SPD:n varaan.

Kahden puolueen hallinta on vaihtunut viimeisimmissä osavaltiovaaleissa monimutkaisiin koalitioihin, kun SPD on romahtanut ja CDU on heikentynyt.

Saksan Eurooppa-politiikkakin on luotu kahden valtablokin varaan. Kun blokki ei enää ole iskussa ja Saksan hallitus sekä liittokansleri Angela Merkel ajautuvat kuukausi kuukaudelta yhä suurempaan päättämättömyyden tilaan, myös Saksan EU-ote alkaa livetä.

Ranskassa vuoden 2017 presidentinvaalit nostivat valtaan Emmanuel Macronin. Macron nousi avoimesti vastustamaan EU-vastaisia populisteja ja teki listan uudistuksista, joilla unionia vietäisiin eteenpäin. Lista ei oikein Merkeliä miellyttänyt, mutta yhteistyö Macronin kanssa toimi hyvin.

Macronia uhkaa hieman samankaltainen alueilta alkava rapautumiskehitys, joka on syönyt Saksan vanhan vakauden. Ranskassa järjestetään maaliskuussa paikallisvaalit. Vaalien alla Macronin oma puolue LREM on alkanut lohkeilla. Sillä on edelleen turvallinen enemmistö kansalliskokouksessa, mutta Macronin kannatuksen vajottua ja eläkeuudistusten vastaisten lakkojen jatkuessa hänen omilla joukoillaan on vaikeuksia pysyä yhdessä ja ryhmittyä maaliskuun vaaleihin.

Heikko tulos LREM:ille paikallisvaaleissa voisi johtaa puolueen rapautumiseen, sillä se ei ole ehtinyt juurtua Ranskan politiikkaan. Jos näin käy, toinenkin EU:n valtakeskus alkaa keskittyä ensi sijassa omiin asioihinsa, sillä vuonna 2022 järjestetään sekä parlamentti- että presidentinvaalit.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.