Vielä 1980-luvulla Japanin saavutuksia ihailtiin laajasti. Suomikin halusi olla Pohjolan Japani.
Sitten Japanin talouteen pesiytyneet kuplat puhkesivat ja alkoi pitkä pysähtyneisyyden aika. Talousluvut polkivat paikallaan. Inflaation sijaan vaivaksi tuli deflaatio. Kaikesta huolimatta arki toimi, eikä tavallisten japanilaisten elämä kärsinyt kehnoista tilastoista.
Japanissa sai tuolloin esimakua siitä, millaista on harmaantuvien maiden talous. Oppikirjojen laatiminen sellaisia oloja varten on yhä pahasti kesken.
Japani on yrittänyt eri tavoin pyristellä eroon pysähtyneisyydestä. Pääministeri Shinzo Aben mukaan nimetyn abenomics-talouspolitiikan uskottiin lopulta pysäyttäneen kierteen julkisten menojen lisäyksellä, löysemmällä rahapolitiikalla ja rakenteellisilla uudistuksilla.
Vielä viime marraskuussa Financial Times -lehti sanoi, että olympiavuonna 2020 rikkaat maat voivat katsoa Japania ihailun ja myötätunnon vallassa.
Tuoreet luvut kuitenkin osoittavat ihmelääkkeen tehon kadonneen. Kulutusverojen nosto, taifuunin aiheuttamat tuhot ja synkkenevä maailmantalous uhkaavat nyt viedä Japanin taantumaan. Se on huono uutinen kaikille harmaantuville maille.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.
