Suomalainen koulutusjärjestelmä on yksi maailman parhaista, ja suomalaisten koulutustaso on kansainvälisesti korkea. Maksuton koulutus tarjoaa hyvät lähtökohdat työelämään. Työelämän ja teknologian nopea kehitys, talouden kansainvälistyminen sekä väestön ikääntyminen tuovat kuitenkin jatkuvasti uusia haasteita varsinkin jo työelämään siirtyneiden osaamiselle.
Työikäisten osallistuminen aikuis- ja täydennyskoulutukseen on Suomessa varsin yleistä, mutta koulutus keskittyy jo pitkälle kouluttautuneille. Akateemisen loppututkinnon suorittaneet hakeutuvat helpommin jatkokoulutukseen kuin vähemmän koulutetut.
Korkeasti koulutetuilla on usein paremmat valmiudet sekä taloudelliset mahdollisuudet hakea lisää koulutusta. Osaamisen vajeet sekä työttömyyden riski ovat kuitenkin suurempia vähän koulutetuilla. Tähän epäsuhtaan kiinnittää huomiota myös teollisuusmaiden järjestö OECD tuoreessa raportissaan. Aikuiskoulutuksen eriarvoisuus on Suomessa suurempaa kuin OECD-maissa keskimäärin.
OECD suosittelee, että esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistoissa kohdistettaisiin juuri vähemmän koulutetuille työnhakijoille neuvontaa oman urapolun suunnittelussa sekä jatkokoulutusmahdollisuuksista. Tarjolla pitäisi olla myös räätälöityjä koulutuksia.
Koulutustarjontaa pitäisi myös monipuolistaa ja säätää vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Varsinkin lyhytkestoista koulutusta tarvitaan lisää. Tarve on ilmeinen, sillä moni yritys kärsii osaavan työvoiman puutteesta.
Ongelma on tiedostettu, ja muun muassa opetusministeriön työryhmä selvitti asiaa vuosi sitten. Sanna Marinin (sd) hallitus on aloittanut jatkuvan oppimisen uudistuksen kaikkien puolueiden parlamentaarisena yhteistyönä yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Uudistuksen linjaukset valmistuvat vuoden loppuun mennessä.
Jatkuva oppiminen vaatii uudenlaista joustavuutta sekä koulutusjärjestelmältä että työnantajilta. Keskeinen kysymys aikuiskoulutuksen lisäämisessä on, kuka sen maksaa.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.
