Suuri Uudenmaan vaalipiiri sietäisi jakaa kahteen osaan - Pääkirjoitus | HS.fi
Pääkirjoitus|Pääkirjoitus

Suuri Uudenmaan vaalipiiri sietäisi jakaa kahteen osaan

Vaalipiireistä valittavien edustajien määriin tulee väistämättä muutoksia, kun väestö pakkautuu Etelä-Suomeen.

Julkaistu: 27.2. 2:00

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen on ehdottanut, että suuri Uudenmaan vaalipiiri jaettaisiin kahtia, mielellään jo seuraaviin eduskunta­vaaleihin mennessä (IS 24.2.). Raja kulkisi Espoon ja Vantaan välistä.

Tukea idealleen Jääskeläinen sai politiikan tutkija Sami Borgilta Tampereen yliopistosta.

Perustelu ehdotukselle on yksinkertainen: jos Uusimaa jaettaisiin kahteen vaalipiiriin, tasoittuisivat vaalipiirien väliset huomattavat erot äänestäjien ja siten myös kansanedustajien lukumäärässä.

Niin sanottu piilevä äänikynnys on Uudellamaalla 2,7 prosenttia, kun se väkimäärältään pienimmässä eli Lapin vaalipiirissä on 12,5 prosenttia. Piilevä äänikynnys tarkoittaa osuutta äänistä, joka ehdokaslistan on kerättävä saadakseen edes yhden edustajan valituksi eduskuntaan.

Tulevaisuudessa vaalipiirien väkimäärä vain jatkaa erkanemistaan, kun väestö pakkautuu harvaan asutuilta alueilta pääkaupunkiseudulle sekä Turun ja Tampereen seuduille.

Vaalipiirien kasvavista kokoeroista seuraa, että vaalit eivät enää ole kovinkaan yhdenvertaiset.

Uudellamaalla äänestäjällä on eniten valinnanvaraa, oli kyse sitten ehdokkaista tai puolueista. Pienissä vaalipiireissä vain suurimmilla puolueilla on mahdollisuus saada ehdokkaitaan läpi edus­kuntaan. Pienessä vaalipiirissä pienen tai jopa keskisuuren puolueen ehdokkaalle annettu ääni menee siis tavallaan hukkaan.

Vaalipiirin jakamiselle pitäisi kuitenkin käytännössä saada kaikkien eduskuntapuolueiden siunaus. Sitä ei olisi näillä näkymin saatavissa kristillisdemokraateilta eikä Rkp:ltä, tuskin myöskään Harry Harkimon nyt-liikkeeltä. Niiden vaalimenestys Uudellamaalla kun saattaisi heiketä.

Muissa maissa käytössä on erilaisia tasauspaikkajärjestelmiä. Lopputulos vastaa kieltämättä tarkemmin äänestäjien tahtoa kuin meillä käytössä oleva vaalipiirikohtainen d’Hondtin menetelmä.

Nykymenetelmässä on tosin yksi etu: alustava ääntenlaskenta on valmis vaalipäivänä iltayöstä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.