Perjantaina kello 11 kirkonkellot soivat kautta Suomen. Soitto on ajoitettu hetkeen, jolloin talvisodan päättymisestä tulee kuluneeksi tasan 80 vuotta. Myöhemmin illalla veteraanijärjestöt sytyttävät kynttilöitä sankarihaudoilla ja muistomerkeillä.
Talvisodan alkamis- ja päättymispäivät ovat iskostuneet suomalaisten kollektiiviseen muistiin. Muistijälki ei poistu, vaikka sodan omakohtaisesti kokeneiden määrä vähenee nopeaa vauhtia. Vuodenvaihteessa viime sotien veteraaneja oli elossa enää noin 8 000. Heistä ylivoimainen valtaosa oli jatkosotaan tai Lapin sotaan osallistuneita.
Talvisodan veteraaneja on enää hyvin vähän. Useimmat sodan omakohtaisesti muistavat katsoivat sitä lapsen silmin.
Silti sodan kokemukset ovat edelleen läsnä olevaa henkistä perintöä: yksin jääminen ja hyökkäyksen kohteeksi joutuminen, selviytymistaistelu ylivoimaiselta vaikuttavaa vihollista vastaan, hämmästyttävä yhtenäisyyden kokemus ja lopulta raskaat ehdot sisältänyt rauha, joka vasta myöhemmin osoittautui tärkeäksi askeleeksi itsenäisyyden säilyttämisessä.
Suomalaiset muistavat varsinkin talvisotaa vakavina ja vähäeleisinä. Se viestii kiitollisuutta siitä, että nykypolvi voi ponnistella eteenpäin rauhan oloissa.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.
