Yritysten auttaminen epidemian jälkeiseen aikaan voisi olla nyt viisasta elvytystä

Jos hallituksen tarkoitus on löysentää talouspolitiikkaa, koronaepidemia antaa hyvän syyn. Tosin silloin rahaa tulisi käyttää tavalla, joka auttaa yrityksiä jaksamaan poikkeuksellisen vaiheen yli.

Koronavirusepidemia iskee lujaa varustamoihin. Sillä voi olla iso vaikutus Suomelle tärkeään telakkateollisuuteen.

13.3.2020 20:15

Suomen talouden kannalta koronaviruksen vaikutukset tulivat todella huonolla hetkellä. Bruttokansantuote kutistui viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Teollisuuden uudet tilaukset ovat vähentyneet, ja teollisuuden liikevaihto kutistui tammikuussa. Voi käydä niin, että bruttokansantuote ei tänä vuonna kasva lainkaan.

Maailman keskuspankit ja talouspolitiikan päättäjät kehittelevät kiireellä erilaisia elvytyspaketteja, joilla epidemian vuoksi häiriintyvää taloutta saataisiin rauhoitettua. Reaktiot ratkaisuihin voivat kuitenkin olla melkein mitä tahansa. Tilanne on hyvin hermostunut, ja taloussokit tulevat yhtä aikaa sekä kysynnästä että tarjonnasta.

Yhdysvaltain keskuspankki Fed alensi viime viikolla ohjauskorkoa pitääkseen talouden pyöriä pyörimässä. Keskuspankkien päätöksissä viestinnän rooli on suuri. Tällä kertaa se epäonnistui. Korkojen alentaminen tulkittiin kahdella tavalla: se oli joko riittämätöntä tai se kertoi Fedin panikoivan. Pörssikurssien voimakas heilunta jatkui.

Euroopan keskuspankki päätti torstaina, että se lisää rahan määrää markkinoilla. Viesti jäi hahmottomaksi ja se tuli samana päivänä, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump säikäytti markkinat – paljon voimakkaammalla ja vastakkaisella – viestillä lentoliikenteen keskeytyksestä.

Fedin vastaava päätös sen sijaan hieman rauhoitti markkinoita.

Myös Trumpin viestintä on mennyt pieleen. Huomattuaan sairauden vähättelyn virheeksi hän rupesi rakentamaan verotuksen alennuksia vastalääkkeeksi. Pieleen meni. Markkinoilla huomattiin, että idean takana eivät olleet edes republikaanit. Tulkinta oli, että yritys kertoi päättäjien paniikista. Pörssit ja valuutat saivat vauhtia heiluntaansa. Trumpin lentoliikennettä koskeva päätös tulkittiin siten, että hän hakee vaalipaniikissaan globaalia taantumaa. Osakekurssit romahtivat.

Epidemiaan vastaaminen on hankalaa siksikin, että nyt sakkaa yhtä aikaa sekä kysyntä että tarjonta. Kaupunkeja ja työpaikkoja on eristetty, työntekijöitä on karanteenissa ja liikkumista on rajoitettu, mistä seuraa merkittäviä tuotannon menetyksiä ja alihankintaketjujen katkeilua.

Perinteisessä mielessä elvytys on tarkoittanut kysynnän kiihdyttämistä.

Se ei riitä, sillä tarjontakin on ongelmissa ja Trump tekee parhaansa tuhotakseen kysyntää. Vaikka esimerkiksi Saksassa yllytettäisiin ihmisiä ostamaan autoja, niiden valmistus takeltelee, koska osia ei saada tehtaille.

Finanssi- ja rahapoliittista elvytystä tarvitaan. Mutta sen on oltava vakuuttavaa, rauhallista, riittävää ja sellaista, jonka pääkohteena ovat yritykset: niille on luotava yllykkeitä investoida sekä katsoa ja kestää epidemian jälkeiseen aikaan.

Kehiteltävät elvytysratkaisut ovat epätavanomaisia cocktaileja, mutta epätavanomainen on sokkikin. Englannin keskuspankki esimerkiksi aikoo tarjota pienille ja keskisuurille yrityksille rahoitusta pahimman ajan yli.

Epidemia vaatii vastausta sekä kansallisella että EU:n tasolla. Komission mukaan vakaus- ja kasvusopimuksen rajoista ei nyt tarvitse välittää ja epidemian vuoksi vaikeuksiin joutuneita yrityksiä voi auttaa, vaikka valtiontuelle on olemassa tiukat rajoitukset.

Sanna Marinin (sd) hallitus kertoi torstaina varautuvansa vastatoimiin lisäbudjetissa. Samalla kannattaisi tarkistaa, voisiko hallitusohjelmassa poikkeuksellisiin oloihin varatut rahat ottaa jo käyttöön. Tuskinpa tämän poikkeuksellisempaa oloa on odotettavissa, ja kyllä tämä taantumaksi muuttuu.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?