Koronavirusepidemia ja epidemian taloudelle aiheuttamat ongelmat kulkevat eri tahtia. Yritysten tuska vielä pahenee, kun epidemian leviäminen alkaa jo hidastua.
Kiina on epidemian hidastumisen vaiheessa, kun taas Suomi vasta lähestyy niitä aikoja. Yrityksille kivuliain vaihe on siis Suomessa vasta kypsymässä.
Kiinan talousluvut ovat jo nyt huonoja. Kiinan teollisuustuotanto putosi tammi–helmikuussa 13,5 prosenttia vuoden takaisesta. Vähittäiskaupasta katosi viidesosa ja investoinneista neljäsosa.
Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö länsimaat seuraisi pienellä viipeellä Kiinan kehitystä. Kiina pyrki talousseuraamuksiin, joissa kipu on kova mutta lyhytaikainen. Valtio ottaa ison osan kielteisistä seurauksista kantaakseen.
Lännessä ongelmat voivat olla vielä vakavampia, jos täällä ei pystytä samankaltaiseen puskurointiin ja talouden kriisivaiheen lyhentämiseen pahimman sokin jälkeen, vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä.
Epidemia ei ole luovan tuhon prosessi, jossa huonoimmat yritykset katoavat ja parhaat kasvavat. Kriisi voi suistaa konkurssiin yrityksiä, jotka ovat terveitä ja tuottavia.
Epidemian hallinnassa pyritään nyt leviämisen estämisen sijasta ajan hallintaan – siihen, että kaikki eivät sairastuisi yhtä aikaa. Ajan hallintaa tarvitaan talousseuraamustenkin hillinnässä. Yrityksille on järjestettävä mahdollisuus pysäyttää kello hetkeksi: kysynnän elvyttely on nyt tehotonta, eikä pörssipaniikeillekaan voi oikein mitään. Velkojen ja verojen hoitoon on saatava joustoa. Samalla on katsottava, että viivästyksillä ei ole normaalioloihin räätälöityjen säädösten mukaisia rangaistuksenomaisia seurauksia myöhemmin.
Hallitus kertoi maanantaina tarjoavansa yhteensä viisi miljardia euroa tukea terveydenhuoltoon ja yrityksille. Rahaa tulee lisäbudjetilla ja muun muassa Finnveran valtuuksia kasvattamalla. Valtion eläkerahasto alkaa ostaa yritystodistuksia. Verojen perinnässä ollaan joustavia.
Hallituksen linjaukset vastaavat hyvin niitä vaatimuksia, joita yritysten tukemiselle voi tällaisessa kriisissä asettaa. Avun riittävyyttä voi mittailla vasta jälkikäteen.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.