Työmarkkinajärjestöillä on nyt tilaisuus osoittaa kriisitietoisuutta, kun hallitus huutaa niitä apuun - Pääkirjoitus | HS.fi
Pääkirjoitus|Pääkirjoitus

Työmarkkinajärjestöillä on nyt tilaisuus osoittaa kriisitietoisuutta, kun hallitus huutaa niitä apuun

Kriisiaikoina työmarkkinakeskusjärjestöt toivottavasti kykenevät sopimaan poikkeuksellisista toimista, joista ei normaalioloissa sopua syntyisi.

Hoitohenkilöstö on viime päivät työskennellyt poikkeuksellisessa tilanteessa. Kuva: Kalle Koponen / HS

Julkaistu: 17.3. 20:15

Hallitus on pyytänyt – tai vaatinut – myös työmarkkinoiden keskus­järjestöjä apuun nopeasti heikentyvän talous­tilanteen vaikutusten lieventämiseksi. Aikaa keskus­järjestöille on annettu viikko. Hallitus kertoi tilanteesta niille maanantai-iltana.

Hallitus odottaa nyt järjestöiltä toimia, joista sopiminen normaalioloissa kestäisi kuukausikaupalla. Eikä sittenkään olisi varmuutta, tuleeko valmista.

Toimet koskisivat todennäköisesti nopeutettuja toimia irti­sanomis- ja lomautustilanteissa. Nykyisen yhteistoimintalain mukaan työnantajan on käytävä neuvotteluja irtisanomisista ja lomautuksista työn­tekijöiden edustajien kanssa kuusi viikkoa, alle kymmenen työntekijän yrityksissä 14 päivää. Siinä ajassa moni yritys ehtii ajautua ainakin kassakriisiin. Myös työnantajamaksujen lykkäämistä harkitaan.

Nopeutettuja toimia tarvitaan, jotta työnantajien kohtaamat maksuvaikeudet eivät kaada yrityksiä koronaviruksen leviämisen tahtiin. Yritysten pelastamiseksi palkansaajat joutunevat joustamaan.

Työmarkkinakierros on tähän asti edennyt riitaisasti. Työtaistelujakin on nähty. Työmarkkinahistoria kuitenkin osoittaa, että poikkeuksellisen vaikeina aikoina järjestöt kykenevät usein sopimaan syvistä näkemyseroista huolimatta. Työnantajien ja SAK:n keskinäinen sopimus, kuuluisa ”tammikuun kihlaus”, syntyi keskellä talvisotaa.

Palkansaajapuolelle jäi kuitenkin kilpailukyky­sopimuksesta kipeitä muistoja. Ne ovat haitanneet työehtoneuvotteluja koko talven. Siksi palkansaajat haluavat takeet siitä, että päätettävät toimet ovat varmasti määräaikaisia.

Kevään työmarkkinakierroksesta puuttuu vielä merkittävä ala, joka vaikuttaa kenties jokaisen elämään, erityisesti näin poikkeusolojen aikana.

Julkisen sektorin eli kuntien, kirkon, valtion ja yliopistojen työntekijöiden ja viranhaltijoiden nykyiset työehtosopimukset päättyvät maaliskuun lopussa eli vajaan kahden viikon päästä. Sopimukset koskevat muun muassa opettajia, lastentarhanopettajia – sekä hoitajia ja lääkäreitä.

Hoitoalan liittojen Tehyn ja Superin ennakkoon julistamat vaatimukset on kunta­työnantaja KT julistanut mahdottomiksi toteuttaa, varsinkin kun kuntien taloustilanne on valmiiksi hankala.

Hoitajaliittojen vaatimuksia ovat katsoneet karsaasti kuntatyönantajan lisäksi muut kunta-alan ammattiliitot.

Kunta-alan järjestöt ovat esittäneet parin viime päivän aikana erilaisia ratkaisuja akuutin tilanteen yli pääsemiseksi.

Tehy ja Super ovat sanoneet, että neuvottelut pitäisi keskeyttää toistaiseksi. Kuntatyönantaja on vastannut, että neuvottelut pitäisi saada mahdollisimman nopeasti loppuun ja että ylimääräisiin vaatimuksiin ei nimenomaan nyt ole varaa.

Julkisten alojen koulutettujen neuvottelujärjestö Juko esitti maanantai-iltana, että nyt sovittaisiin pikaisesti enimmillään kymmenen kuukauden mittainen pätkäsopimus, jossa palkankorotukset noudattaisivat teollisuuden yleistä linjaa.

Jokin väliaikaisratkaisu kunta-alalle ilman muuta tässä tilanteessa tarvitaan. Kansalaisten ei kuitenkaan tarvitse hätääntyä neuvottelutilanteesta. Kiireelliseen hoitoon pääsee tarvittaessa myös poikkeusoloissa, ja nythän eletään sellaista aikaa.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.