Useimmista kriiseistä pitää pystyä selviämään ilman valmiuslakiin tarttumista - Pääkirjoitus | HS.fi

Useimmista kriiseistä pitää pystyä selviämään ilman valmiuslakiin tarttumista

Jo muiden lakien korjaamisella voidaan päästä pitkälle.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) keskiviikkona eduskunnan täysistunnossa, joka käsitteli valmiuslain käyttöönottoasetukset.

18.3.2020 20:15

Suomalaisten henkisessä perimässä on kaksi elementtiä, jotka pitää pystyä yhdistämään viisaasti.

Toinen niistä liittyy kansanvallan ja tasa-arvon asemaan yhteiskunnan ytimessä. Suomi kuuluu siihen pieneen eurooppalaisten maiden joukkoon, joka onnistui säilyttämään kansanvaltaisen järjestelmänsä läpi viime vuosisadan myrskyjen.

Toinen elementti taas liittyy juuri niihin myrskyihin: kyky selvitä kriiseistä. Kun Suomessa on puhuttu kriisistä, varsinkin takavuosikymmeninä ihmiset alkoivat heti ajatella sotaa. Silloin maailma oli ­hyvin kaksijakoinen. Sodassa joko oltiin osallisia tai sitten ei oltu.

Vähitellen mustan ja valkoisen väliin on tullut harmaan sävyjä. Ympäröivän maailman tarkkailu ja omakohtaiset kokemukset ovat osoittaneet, että poikkeuksellisia ­aikoja voi olla monenlaisia. Vaikka yksi yhteiskunnan lohko uhkaisi suistua raiteiltaan, muut ehkä jatkavat elämäänsä lähes entisellään.

Todennäköisempi vaihtoehto kuitenkin on, että poikkeukselliset olot koskevat laajasti koko yhteiskuntaa mutta eri voimakkuudella ja eri tahtiin edeten.

Jotta poikkeavissa oloissa voitaisiin huolehtia ihmisten turvallisuudesta, terveydestä ja hyvinvoinnista, tarvitaan oikealla tavalla joustavaa lainsäädäntöä, jonka avulla tilanteeseen pystytään reagoimaan mutta mahdollisimman vähän perusoikeuksista ja kansanvaltaisesta päätöksenteosta tinkien.

Tähän on pyritty valmiuslaissa, jonka nykyversio on hyväksytty 2010-luvun alussa puolueiden yhteisen valmistelun pohjalta kahdessa peräkkäisessä eduskunnassa.

Nyt kun lain pykäliä ensimmäistä kertaa aletaan soveltaa tositilanteessa, saadaan samalla vastaisen varalle kokemusta siitä, miten hyvin valmiuslaki täyttää tehtävänsä. Todennäköisesti kriisit eivät lopu maailmasta tähän.

Koska valmiuslain pykälien käyttöönotto siirtää valtaa hallitukselle, on tärkeää, että samalla ei heikennetä poliittisen järjestelmän hyväksyttävyyttä.

Ainakin ulkoisten merkkien perusteella vaara on hallinnassa. Hallituksen ja opposition nokittelu on hetkeksi siirretty syrjään, ja etenemiseen on kytketty sekä eduskunta että presidentti.

Yhteisymmärryksestä on syytä pitää kiinni myös siinä vaiheessa, jos joudutaan vielä tiukempiin toimenpiteisiin. Nyt kohteena on virus, jolla ei ole omaa yhteiskunnallista agendaa, mutta jos yhteiskuntaa horjuttaisi esimerkiksi valtiollinen toimija, se käyttäisi kyllä kaikki halkeamat hyväkseen.

Keskustelua on jo syntynyt siitä, että valmiuslain aktivointia perusteltiin myös taloussyillä. Kriittinen kyseenalaistaminen on tervettä, mutta totuudet eivät ole tässä kiveen hakattuja. Talousjärjestelmä on nykyisin paljon alttiimpi verenkierron pysähtymiselle kuin tämänhetkistä valmiuslakia säädettäessä. Siksi jokainen askel täytyy ar­vioida huolellisesti sekä hallituksessa että eduskunnassa.

Kun tilanne on päällä, toimitaan nykyisten lakien mukaan. Jo ennen korona­viruksen aiheuttamaa kriisiä oli kuitenkin päätetty, että valmiuslain muutostarpeita ryhdytään arvioimaan. Mielessä ovat olleet erityisesti kyber- ja hybridiuhkat. Nyt näkökulmia tulee lisää.

Valmiuslaista ei saa tulla työkalua, johon tartutaan jokaisessa kriisissä. Siihen valmiuslaki on liian jäykkäkin. Nyt nähdään, että esimerkiksi tartuntatautilakia voi korjata ja että talouden äkillisiin murheisiin tarvitaan uusia keinoja. Hallituksen pitää pystyä ottamaan varhaisemmassa vaiheessa kokonaisvastuu monimutkaisista ongelmista.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?