Oman vastuun tunnustaminen ja terveen järjen käyttö ovat tehokkaita tapoja rajoittaa liikkumista - Pääkirjoitus | HS.fi
Pääkirjoitus|Pääkirjoitus

Oman vastuun tunnustaminen ja terveen järjen käyttö ovat tehokkaita tapoja rajoittaa liikkumista

Kilpajuoksu liikkumisrajoitusten vaatimisessa voi hämärtää ihmisten käsitystä jokaisen oman vastuun merkityksestä.

Julkaistu: 24.3. 2:00

Suomessa on ensimmäistä kertaa aktivoitu käyttöön valmiuslain pykäliä, mutta se ei tarkoita, että kansalaisten oikeuksien rajoittamiselle olisi nyt piikki auki. Hallitus ja poliittiset päättäjät joutuvat jokaista askelta ottaessaan erikseen harkitsemaan ja perustelemaan toimiaan.

Ensimmäiset päivät lain aktivoimisen jälkeen ovat tästä näkö­kulmasta menneet olosuhteet huomioon ottaen varsin hyvin. Ihmisten kriisitietoisuus on kasvanut, ja puolueet ovat ­hetkeksi unohtaneet hallituksen ja opposition rajan.

Koronaviruksen levitessä paineet kuitenkin kasvavat. Toisesta suunnasta paineita lisäävät ne, jotka eivät vielä ole kunnolla hahmottaneet omien toimiensa tärkeyttä. Samaan aikaan moni haluaa osoittaa aktiivisuuttaan vaatimalla ensimmäisten joukossa vielä kovempia toimia.

Tämä näkyy hyvin keskustelussa liikkumisrajoituksista. Niiden valmisteleminen kuuluu hallituksen tehtäviin, mutta rajoitusten käyttöönotto ja laajuus on erikseen harkittava huolellisesti.

Ministerien viestit rajoitusten mahdollisesta lisäämisestä kannattaa tulkita myös kansalaisten patisteluksi. Viestin ydin on se, että nyt suomalaisten täytyy vapaaehtoisesti ja omakohtaisesti vähentää liikkumistaan. Jos näin ei tapahdu, joudutaan ehkä turvautumaan rajoituksiin, ellei muita keinoja enää ole.

Siksi kilpajuoksu rajoitusten vaatimisessa voi hämärtää ihmisten käsitystä jokaisen oman vastuun merkityksestä. Sitä paitsi liikkumisen rajoittaminen pykälillä on sekä periaatteellisesti suuri kysymys että usein käytännössä hyvin vaikeasti toteutettava toimi.

Koronavirusepidemian torjunta on suuri yhteinen ponnistus. Työn täytyy olla määrätietoista, mutta sen täytyy samalla perustua parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon ja vaihtoehtojen punnintaan, ei arvailuun.

Poikkeusoloissa päätöksentekoa joudutaan keskittämään. Se ei kuitenkaan tarkoita, että valta olisi yksissä käsissä.

Viruksen leviämisen estämisessä valta on hyvin hajautettua. Sitä on jokaisella suomalaisella. Omat valinnat ratkaisevat, ja niitä pitää pystyä tekemään jo paljon ennen viranomaisten tai poliitikkojen määräyksiä ja jopa kokonaan ilman niitä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat