EU-maat purkavat nyt sääntöjä, jotka aiemmin sitoivat unionimaita yhteen - Pääkirjoitus | HS.fi
Pääkirjoitus|Pääkirjoitus

EU-maat purkavat nyt sääntöjä, jotka aiemmin sitoivat unionimaita yhteen

Pandemia on vauhdittanut valmiiksi oraalla ollutta kehitystä, jossa jäsenmaat alkavat keskittyä yhä enemmän omiin asioihinsa.

Julkaistu: 25.3. 2:00

Euroopan unioni on jo vuosi­kymmeniä sitonut direktiivein, asetuksin ja ohjein jäsen­maita toimimaan tavalla, joka edistäisi yhteistä hyvää.

Jo ennen koronavirusepidemiaa säännöt olivat kovalla koetuksella. Kreikka ei päästänyt turvapaikan­hakijoita Turkista. Puola ja Unkari jatkoivat matkaa yhä kauemmas niistä ihanteista, joita hyvälle demokratialle on Länsi-Euroopassa asetettu.

Kiinan taloudellista valtaa vastaan EU-maat alkoivat varautua eurooppalaista tuotantoa suosivilla linjauksilla, jotka ­eivät ole kaukana protektionismista.

Pandemian aika on edelleen karsinut sääntöjä. EU-komissio ilmoitti viime viikolla jäsenmaille, ettei niiden tarvitse juuri nyt olla tarkkana valtiontukisäännöstöjen kanssa. Julkista tukea voi antaa, jos yritysten pelastaminen sitä vaatii.

Maanantaina komissio kertoi, että ­euromaiden vajeita ja velkoja rajoittava vakaus- ja kasvusopimuskin saa väistyä – koska Euroopan vakaus ja kasvu vaativat sitä tässä kriisissä.

Sopimukseen on kirjattu mahdollisuus poiketa vaatimuksista laajassa kriisissä. Tätä ehtoa käytetään nyt ensimmäistä kertaa, ja hyvästä syystä. Lähivuosina ei tarvitse pelätä, että komissio tulisi jäsenmaan budjetin syynättyään kertomaan, mitä maan tulisi talouspolitiikan tasa­painolleen tehdä. Budjettitasapainohan katoaa joka tapauksessa kaikkialla.

Euroopan keskus­pankkikin on jo kaukana roolista, joka sille alun perin määriteltiin. Kun EKP ostaa markkinoilta miljardeittain velkaa, EKP ei ole alkuperäisen raamituksen mukaisesti inflaation hillintäbisneksessä.

Koronavirusepidemia ei jatku loputtomiin. Kun se on ohi, EU-yhteistyötä on vaikeaa palauttaa takaisin niiden sääntöjen sisälle, joista nyt poiketaan.

Asiassa ei olisi mitään ongelmaa, jos EU-maiden keskinäinen solidaarisuus olisi kunnossa. Typeriksikin haukuttuja raamituksia ei silloin tarvittaisi, ja asiat sujuisivat joustavammin.

Ongelma on, että epidemia on vain vauhdittanut valmiiksi oraalla ollutta kehitystä, jossa jäsenmaat keskittyvät yhä enemmän omiin asioihinsa.

Pullon henki karkaa, jos sitä on pidätellyt vain korkki.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.