Kaikki eivät tunnu tajuavan, kuinka paljon liikkumisen rajoittaminen kaventaisi perusoikeuksia - Pääkirjoitus | HS.fi

Kaikki eivät tunnu tajuavan, kuinka paljon liikkumisen rajoittaminen kaventaisi perusoikeuksia

Jos hallitus päättää edetä liikkumisrajoitusten käyttöönotossa, sillä on raskas todistustaakka.

Kanta-Hämeen ja Uudenmaan raja Riihimäen ja Hyvinkään välillä.

24.3.2020 17:45

Vaikka tapahtumien virta on vuolas, nyt tarvitaan erityisen paljon harkintaa siinä, millä toimenpiteillä kamppaillaan korona­viruksen leviämistä vastaan.

Vielä viime viikolla poliittiset päättäjät pohtivat, pitääkö valmiuslain pykäliä aktivoida. Kynnys poikkeusoloihin tarkoitetun lain käyttämiselle on haluttu pitää korkeana, jotta asiasta ei milloinkaan tehtäisi politikoinnin välinettä.

Nyt pohdinnassa on keino, joka on rajuudessaan ennenkuulumaton: liikkumisrajoitusten asettaminen esimerkiksi siten, että Uusimaa eristettäisiin muusta Suomesta.

Huoli viruksen leviämisen vaikutuksista on yhteinen, ja kaikkien suomalaisten pitää tehdä vielä paljon enemmän, jotta terveydenhuoltojärjestelmän kapasiteetti riittää tulevina viikkoina. Siksi on ymmärrettävää, että keskustelussa ovat myös entistä kovemmat rajoitukset.

Jää kuitenkin epäselväksi, ovatko kaikki ymmärtäneet, millainen perusoikeuksiin puuttuminen liikkumisvapauden rajoittaminen on. Se olisi sekä periaatteessa että ­käytännössä erittäin kova keino. Toimeenpanokin edellyttäisi kattavaa valvontaa.

Tiukka eristäminen voisi esimerkiksi pystyttää muurin eri paikkakunnilla asuvien perheenjäsenten välille. Viranomainen estäisi myös sen, mikä yksittäisen ihmisen oman harkinnan perusteella on ollut tarpeen näinä poikkeuksellisina aikoina.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ja hallitus tapasivat tiistaina aamupäivällä eduskuntapuolueiden edustajia. Tavoitteena oli löytää laaja poliittinen yhteis­ymmärrys uusien rajoitusten tueksi. Lisää kuullaan keskiviikkona.

Osa suunnitelmista liittyy ravintoloiden ja kauppakeskusten toiminnan rajoittamiseen. Näitä varten saatetaan muuttaa tavallisia lakeja pikavauhtia.

Liikkumisen rajoittaminen on mukana valmiuslaissa, mutta sitä koskevan pykälän aktivoiminen edellyttää, että toimenpide on välttämätön. Ei riitä, että se olisi tarpeellinen, hyödyllinen tai yleisesti hyväksyttävä.

Jos hallitus päättää edetä tämän valmiuslain pykälän aktivoinnissa, todistustaakka on raskas. Hallituksen pitää pystyä osoittamaan, että kaikki muut keinot on jo käytetty ja että liikkumisen rajoittaminen on välttämätöntä.

Suomalaiset oppivat parin viime vaalikauden aikana, että sote-uudistuksen perustuslailliseen arviointiin käytettiin paljon aikaa ja asiantuntemusta, mutta valmista ei siltikään tullut. Nyt törmäys perusoikeuksiin on paljon kovempi, ja harkinta aiotaan tehdä muutamassa päivässä.

Toimenpiteiden ja niiden vaikutusten arviointi pitää tietysti tehdä ajankohtaisen koronavirustilanteen perusteella ja muihin maihin verraten. On maita, joissa poliittinen johto on puuttunut kansalaisten perusoikeuksiin voimakkaasti, mutta on myös esimerkiksi Ruotsin kaltaisia maita, joissa on valittu toinen tie. Onnistuminen viruksen torjunnassa voidaan arvioida vasta jälkikäteen.

Suomen poliittisen johdon ja erityisesti eduskunnan perustuslakivaliokunnan pitää kuitenkin tässä tilanteessa katsoa myös epidemian yli. On olemassa riski, että nopeasti valmistellut toimet tekevät perusoikeuksista tinkimisen jatkossa hyväksytymmäksi.

Riski kasvaa, jos joskus tulevaisuudessa hallitus ja oppositio eivät jonkin toisen kriisin oloissa löydäkään poikkeustoimista yhteisymmärrystä. Silloin perusoikeuksista voisi tulla pelinappuloita poliittisessa pelissä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?