Terveydenhuolto joutuu nyt kovalle koetukselle, ja tarve venymiseen jatkuu vielä epidemian jälkeenkin - Pääkirjoitus | HS.fi
Pääkirjoitus|Pääkirjoitus

Terveydenhuolto joutuu nyt kovalle koetukselle, ja tarve venymiseen jatkuu vielä epidemian jälkeenkin

Koronavirusepidemian kriittisin kohta on terveydenhuollon kestävyys. Hoitohenkilöstöä on suojattava tartunnalta yhtä tehokkaasti kuin riskiryhmiä.

Hoitajat laittoivat suojavarusteensa roska-astiaan sen jälkeen, kun he olivat ottaneet koronavirusnäytteen lapsipotilaalta Lastensairaalan näytteenottopisteessä maaliskuun alussa. Kuva: Kalle Koponen / HS

Julkaistu: 25.3. 20:15

Todettujen koronavirus­tartuntojen määrä on kasvanut Suomessakin päivä päivältä. Sairaala­hoidossa on jo kymmeniä potilaita, ja osa heistä on tehohoidossa. Kuolleita oli keski­viikkoon mennessä ainakin kolme. Koronavirus aiheuttaa joillekin vain lieviä oireita mutta toisille hyvinkin vakavan taudin. Sairastuminen on monille yksilö­tasolla kriisin kovin koettelemus, mutta samaan aikaan epidemian hillitsemiseksi tehdyt toimet koettelevat koko yhteis­kuntaa.

Yhteis­kunnan kannalta kriittisin kohta on viime kädessä terveydenhuollon kestävyys. Poikkeusoloihin liittyvät rajoitustoimet tähtäävät siihen, että terveydenhuollon kapasiteetti riittäisi koko epidemian ajan hoitamaan kaikki sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella on todettu suurin osa koko maan tartunnoista. Kovin paine terveydenhuollossa kohdistuukin toistaiseksi Husin sairaaloihin ja niiden henkilökuntaan. Sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä ei vielä koettele sairaaloiden kestokykyä, mutta tilanne voi muuttua nopeasti.

Terveydenhuollon kestävyys on lopulta kiinni siitä, että työntekijät pysyvät terveinä ja töissä. Yhtä olennaista kuin riskiryhmien suojaaminen on hoitohenkilöstön suojaus. Hoitohenkilöstölläkin on jo todettu tartuntoja. Jotkut ovat myös joutuneet karanteeniin mahdollisen altistumisen vuoksi.

Koska kyseessä on herkästi tarttuva tauti, henkilöstöllä on oltava riittävät suojautumisvarusteet sekä potilaita testattaessa että sairastuneita hoidettaessa. Testitilanteessakin tarvitaan hengityssuojain, visiiri, maski, silmäsuojus, pitkähihainen esiliina ja käsineet. Joissakin sairaaloissa heräsi alkuviikosta huoli suojavarusteiden riittävyydestä siitä huolimatta, että sairaanhoitopiireillä ja kunnilla on varastoja tällaisten tilanteiden varalle.

Sosiaali- ja terveysministeriö päättikin maanantaina turvautua Huoltovarmuuskeskuksen varastoihin suojavarusteiden saannin turvaamiseksi. Päätös liittyy osaksi viime päivien histo­riallisia ja poikkeuksellisia ratkaisuja.

Tämän jälkeen suojavarusteiden saanti on huomattavasti varmemmalla pohjalla, koska varastojen hyödyntämisen ohella varusteita voidaan myös hankkia ulkomailta keskitetysti koko maahan. Se takaa tarvikkeiden toimitukset paremmin kuin jos ­yksittäiset sairaalat tekisivät pienempiä hankintoja.

Husin alueelta on kantautunut myös julki­suuteen tietoja, joiden mukaan hoito­henkilöstön ohjeistuksessa olisi ollut eroja eri sairaaloissa (HS 23.3.). Husin johtaja­ylilääkärin Markku Mäkijärven mukaan ohje siitä, että flunssaisena ei tulla töihin, on kuitenkin ehdoton ja yhtäläinen kaikissa yksiköissä. Poikkeusoloissa myös sairaan­hoitopiirien sisäisen viestinnän on oltava yksiselitteistä ja johdonmukaista.

Husin eri yksiköissä on kaikkiaan noin 26 000 työntekijää. Normaalioloissakin osa työntekijöistä voi olla sairaana ja poissa töissä. Jos epidemia jatkuu pitkään, henkilöstön jaksamiseen pitää kiinnittää yhä enemmän huomiota.

Varautuminen koronavirusepidemiaan tarkoittaa sairaanhoitopiireissä väistämättä lykkäyksiä muuhun toimintaan. Akuutit tapaukset on hoidettava, mutta esimerkiksi kiireettömiä leikkauksia joudutaan siirtämään.

Epidemian jälkeen edessä voi olla muita ruuhkia viivästyneiden hoitotoimen­piteiden vuoksi. Koronaviruskriisi vaatii terveydenhuollolta poikkeuksellista venymistä vielä pitkään.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.