Puolueetkin myöhentävät kokouksiaan kesältä syksyyn - Pääkirjoitus | HS.fi
Pääkirjoitus|Pääkirjoitus

Puolueetkin myöhentävät kokouksiaan kesältä syksyyn

Puoluekokouksilla on yleensä tärkeä julkilausumaton tehtävä: puolueen jäsenten yhteenkuuluvuuden ylläpitäminen.

Julkaistu: 26.3. 2:00

Puoluetoimistoissa on eletty viime päivinä jännittäviä aikoja. Loppu­keväästä tai alku­kesästä piti olla monen puolueen – muun muassa Sdp:n, keskustan ja kokoomuksen – puolue­kokoukset.

Kokoomus ilmoitti maanantaina, että kesäkuun alkupäivinä pidettäväksi aiottu puoluekokous siirtyy syyskuulle.

Torstaina kokoontuvat sekä Sdp:n että keskustan puoluehallitukset. Odotettavissa on, että nekin päättävät myöhentää puoluekokouksia.

Keskisuurista puolueista vihreät ja Rkp ilmoittivat aiemmin puoluekokoustensa siirtymisestä alkusyksyyn.

Puoluekokousten siirtäminen nimenomaan syyskuun alkuun johtuu suomalaisten enemmistön vuosirytmistä. Kesälomalle aletaan laskeutua juhannuksen tienoilla, ja paluu arkipuuhiin alkaa elokuussa.

Oli vain ajan kysymys, että puolue­kokouksia siirretään. Hallitushan kielsi aiemmin kaikenlaiset yli 500 hengen tilaisuudet, ja sittemmin suositeltiin välttämään yli kymmenen ihmisen tapaamisia. Esimerkiksi keskustan puoluekokous vetää helposti yli 2 000 virallista puolue­kokousosallistujaa.

Puoluekokousten siirtäminen on puolueen työntekijöille vaativa urakka. Yleensä puoluekokouksen valmistelu aloitetaan hyvissä ajoin, mielellään ainakin kaksi vuotta ennen kokouskesää. Puoluekokoukset ovat samalla piristysruiske kokouspaikkakunnan majoitus- ja ravintolaelinkeinoille.

Puoluekokous on joka puolueen ylin päättävä elin. Siellä muun muassa valitaan puoluejohto. Tosin tänä vuonna puheenjohtaja­valinnoista tuskin tulee yllätyksellisiä.

Puoluekokouksilla on myös erittäin tärkeä tehtävä, jota ei mainita puolueiden säännöissä. Puoluekokous vahvistaa puolueen jäsenten välistä ryhmähenkeä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Samanhenkisiä ihmisiä eri puolilta Suomea on aina hauska tavata.

Mutta jos puheenjohtajavalinnasta tulee tiukka, se jättää joksikin aikaa arpia kokousväen keskinäisiin väleihin.

Yksi kokemus siitä saatiin vuonna 2014, kun Antti Rinne syrjäytti Jutta Urpilaisen Sdp:n puheenjohtajan paikalta.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.