Pienten yritysten hätä on suurin, eikä apu tavoita niitä riittävän hyvin - Pääkirjoitus | HS.fi
Pääkirjoitus|Pääkirjoitus

Pienten yritysten hätä on suurin, eikä apu tavoita niitä riittävän hyvin

Kassakriisin voi aiheuttaa jo se, että yksi iso asiakas jättää maksunsa maksamatta.

Suljettuja ravintoloita kauppakeskus Kaaressa Helsingissä.

Suljettuja ravintoloita kauppakeskus Kaaressa Helsingissä. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Julkaistu: 26.3. 20:15

Koronavirusepidemia uhkaa suurta joukkoa yrityksiä akuutilla kassa­kriisillä. Kassa kuivuu yritykseltä kuin yritykseltä, jos kysyntä loppuu – ja tässä kriisissä se loppui kuin seinään. Eroja toki yritysten välillä on. Osa toimii alalla, joka kulkee melko vakaasti myrskyssäkin. On niitäkin, joita kriisi voi lihottaa: esimerkiksi netti­kaupan jättiläinen Amazon palkkaa lisää väkeä kriisin vuoksi.

Eroja syntyy nyt kuitenkin eniten sen mukaan, miten pian ja miten helposti yritykset pääsevät kriisiavun piiriin. Ainakin Suomessa ­­ se on suurille helpompaa kuin kaikkein pienimmille.

Päivittäistavarakaupat pärjäävät jotenkuten: ruokaa on syötävä, vaikka pidettäisiinkin fyysistä etäisyyttä. Mutta tilanne on vähittäiskaupassakin normaalia epävarmempi. Kesko ja Stockmann antoivat viime viikolla tulosvaroituksen. Keskoa vetävät alas ruokamyynnin ulkopuoliset osat: rakentamisen tuotteiden ja autojen myynnistä ei osaa nyt sanoa yhtään mitään. Kiinassa autokaupan myynti laski 90 prosenttia helmikuussa. Autokonserni Laakkonen aloitti jo yt-neuvottelut asiakaskadon vuoksi.

Stockmannilla ei ole Keskon tavoin enää ruokamyyntiä Suomessa vakauttamassa. Stockmann on hiljalleen noussut pitkäaikaisesta kannattavuuskriisistään kustannusten karsimisella. Viime vuoden lopulla yhtiö yllätti tekemällä positiivisen tuloksen. Säästötoimien ja omistusten myyntien lisäksi Stockmannia ovat kohottaneet pintaa kohti Hullut päivät. Hullujen päivien myyntilukemia on viime vuosina odoteltu jännityksellä, ja niistä on tehty povauksia yhtiön tulevaisuudesta.

Tänä keväänä Hullut päivät sattuivat pahimman koronakriisin aikaan, joten tältä myyntitapahtumalta ja Stockmannin alkuvuodelta ei kannata paljon odottaa.

Vaikka suurtenkin yritysten kassalla on pohja, ne pystyvät pieniä yrityksiä helpommin neuvottelemaan rahoituksesta pahimpien aikojen yli. Väylät pankkeihin ja muualle rahamarkkinoille ovat tuttuja ja auki. Kun Suomen valtio ja Suomen Pankki tulivat tukemaan yrityksiä, apu oli suunnattu erityisesti suurille yrityksille. Niiden horjuminen ja isot irti­sanomiset olisivat kysynnälle uusi ja iso annos myrkkyä. Ja raha valunee suurista yrityksistä pienille.

Pienten yritysten tilanne on kuitenkin pahin. ­Seassa on firmoja, joiden omistajat eivät uskalla ottaa velkaa edes pahimman yli päästäkseen. Niille Finnveran ja Valtion eläkerahaston koronatukiohjelmatkin ovat ainakin henkisesti kaukaisia, eikä Finnveran takauksen omavastuuseen riittävää summaa ehkä ole. Tuen lisääminen lisäbudjetissa on oikein, mutta kyse on ennen kaikkea ajasta.

Pienille yrityksille kassa­kriisin voi aiheuttaa jo se, että yksi ison asiakkaan lasku jää maksamatta. Ja nyt niitä jää maksamatta, koska yrityksillä on yleisesti maksuvaikeuksia. Eikä aina ole kyse edes kyvyttömyydestä: kun jättää laskun odottelemaan, maksajan kassan kuivumista voi saada hieman hidastettua.

Pienten yritysten kestokyky on ajassa mitaten heikkoa. Moni kelvollisessa iskussa ollut ohjelmapalveluyritys, pieni ravintola tai matkailuyritys on elänyt ilman taloudellisia puskureita, joten konkurssi on edessä, jos rahankierto katkeaa hetkeksikin.

Valtion tarjoamat takaukset ja pankkien vastaantulo on johtanut siihen, että apu­hakemuksia tulee apua tarjoaville paljon ja käsittely ruuhkautuu. Ruuhkautuminen voi johtaa siihen, ettei apu ehdi perille ennen yrityksen kuolemaa.

Jos pienyrityksiä aikoo auttaa, niille on annettava erilaisia lääkkeitä kuin suurille yrityksille. Avun pitäisi tulla aivan heti. Yrittäjien mukaan tehokkain ratkaisu olisi se, että valtio ottaisi yritysten sosiaalivakuutusmaksut vastuulleen määräajaksi.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.