Venäjän tilanne voi muuttua nopeasti, ja Suomen kannattaa seurata tapahtumia tarkasti - Pääkirjoitus | HS.fi
Pääkirjoitus|Pääkirjoitus

Venäjän tilanne voi muuttua nopeasti, ja Suomen kannattaa seurata tapahtumia tarkasti

Naapurimaan terveystilanteessa, taloudessa, politiikassa, sotilaallisessa aktiivisuudessa ja laajemmin yhteiskunnassa tapahtuu näinä koronaviruspandemian aikoina paljon.

Venäjän presidentti Vladimir Putin osallistui viime torstaina videolinkin kautta G20-ryhmän maiden johtajien kokoukseen koronaviruspandemiasta ja sen vaikutuksista talouteen. Kuva: Sputnik

Julkaistu: 29.3. 20:15

Venäjä on maa, jonka johtajat ovat usein viimeiseen asti väittäneet kaiken olevan kunnossa – kunnes järjestelmä on romahtanut alta. Kun koronaviruspandemia siirtää maan toisensa perään poikkeusoloihin, Suomessa kannattaa seurata sitä, mitä naapurimaan terveystilanteessa, taloudessa, politiikassa, sotilaallisessa aktiivisuudessa ja laajemmin yhteiskunnassa näinä koronaviruspandemian aikoina tapahtuu.

Alkuun vaikutti siltä, että vaikka Venäjä sulki nopeasti rajansa Kiinaan, epidemian riskeihin suhtauduttiin maltillisesti. Rajoitukset ovat nyt kiristyneet askel askeleelta, ja myös Venäjä on eristänyt itsensä muilta. Kansainvälinen lentoliikenne on keskeytetty, kauppoja alettu sulkea ja tapahtumien järjestämistä rajoittaa. Alkava viikko on vapaata töistä.

Yleiskuvaa siitä, miten Venäjän viranomaiset kentällä koordinoivat työtään koronavirusepidemian hillitsemiseksi, on vaikea saada. Pelko siitä, että esimerkiksi koronavirukseen kuolleiden määrää piilotellaan, on vahva. Se, kestääkö Venäjän terveydenhoitojärjestelmä tulevaa, on epävarmaa.

Voi olettaa, että kun koronaviruskriisi on rajuimmillaan, voimaministeriöiden ja armeijan rooli sen hallinnassa on vielä keskeinen. Mitä muuta koronavirusepidemian varjolla tehdään, on toinen kysymys.

Sävy siitä, miten koronavirusepidemiasta puhutaan julkisesti, muuttui päättyneellä viikolla. Presidentti Vladimir Putinin puhe kertoi siitä, että ainakin huoli koronaviruspandemian seurauksista taloudelle otetaan vakavasti.

Vaikka Venäjä on muutaman viime vuoden kerännyt säästöjä puskurirahastoonsa ja varautunut öljyn halpenemiseen, maan talous ei ole immuuni ongelmille. Venäläisten käytettävissä olevat tulot ovat pienentyneet, ja myös siksi pinnan alla kytee paljon tyytymättömyyttä. Uusi talouskriisi ei sitä hillitsisi, mutta toisaalta koronaviruksen tuomille ongelmille on myös ymmärrystä. Puheessaan Putin keskittyi talouteen ja ilmoitti, että huhtikuulle suunniteltu äänestys perustuslain muutoksista siirtyy.

Venäjä on keskellä erikoista prosessia, jossa Putin lisää valtaansa. Äänestys perustuslain muutoksista toisi Putinin näkökulmasta kansalta oikeutuksen vallan jatkumiselle. Se, että äänestystä nyt lykätään, kertoo osaltaan, että koronavirus otetaan tosissaan. Samalla houkutus sille, että koronavirusta voi käyttää perusteluna kaikenlaisille toimille, on kuitenkin suuri.

Globaaleista poikkeusoloista on tullut myös poliittisten järjestelmien valtataistelu. Autoritaarisilla johtajilla on tilaisuus näyttää kovien otteiden suhteellinen etu epidemian hoidossa, kun vastassa ovat länsimaisen demokratian suositukset ja kehotukset.

Oma kysymyksensä on, miten venäläiset suhtautuvat kriisiin. Luottamus viranomaisiin ja terveydenhoitoon on heikkoa, ja virallisen tiedon rinnalla on myös muita kanavia ja verkostoja. Venäjä ei ole enää Neuvostoliitto, mutta se, miten valtio lähti alta 30 vuotta sitten, on monella yhä hyvin muistissa.

Venäjä voi yrittää hyötyä koronaviruskriisistä. Epävarmuuden keskellä elävässä Euroopassa tarkkaillaankin nyt esimerkiksi Venäjältä tulevaa disinformaatiovaikuttamista. Virallinen Venäjä käyttää myös pehmeää voimaa. Kiinan tavoin Venäjä on lähettänyt näyttävästi apua Italiaan.

Esiin piirtyvät myös Kiinan ja Venäjän erot. Kiinan tehtaat määräävät maailmantalouden tahdin. Venäjä taas peesaa: sillä ei olisi varaa eristäytyä kokonaan muista.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat