Kun akuutti kriisi väistyy, vanhat vaivat ovat pian taas edessä Suomessa ja maailmalla - Pääkirjoitus | HS.fi
Pääkirjoitus|Pääkirjoitus

Kun akuutti kriisi väistyy, vanhat vaivat ovat pian taas edessä Suomessa ja maailmalla

Olisi hyvä, jos nyt nopeasti tehtävillä ja kalliilla päätöksillä voitaisiin samalla vahvistaa yhteiskuntaa koossa pitäviä voimia ja torjua ilmastonmuutosta.

Liikkumisen rajoittaminen on näkynyt esimerkiksi typen oksidien määrän nopeana vähenemisenä Milanon lähistöllä Italiassa. Kuva: James Poetzscher / Reuters

Julkaistu: 3.4. 20:15

Vaikeina aikoina on usein hyvä elämänasenne elää päivä kerrallaan. Ilonaiheet kannattaa tunnistaa omasta arjesta, ja murheetkin voi rajata niihin asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. On hyvä tietää, että akuutin kriisin ratkaisua pohtii suuri joukko asiantuntijoita eri puolilla maailmaa.

Epidemian hyviä puolia on, että se ei pahene loputtomasti. Jossain vaiheessa tilanne alkaa helpottaa, tulee tasaantumisvaiheita, taukoja ja jopa lääketieteellisiä ratkaisuja.

Huono uutinen on se, että monet ongelmat, jotka hallitsivat keskustelua ennen koronaviruksen leviämistä, eivät ole kadonneet. Harmaantuvalla Suomella on kroonisia vaivoja, eikä julkisten palvelujen rahoitukseen tulevina aikoina ollut vielä ratkaisuja. Ilmastonmuutos ei pysähdy edes liikenteen suurelta osin tauottua. Suurten maiden valtakamppailu on oikeastaan vain saanut vauhtia epidemian myötä. Köyhien maiden hauraat yhteiskunnat tulevat tästä kriisistä ulos todennäköisesti vieläkin huonommassa kunnossa.

Siksi kun nyt tehdään nopealla aikataululla suuria ja kalliita ratkaisuja, täytyy samalla ottaa huomioon myös niiden vaikutukset pitkällä aikavälillä. Olisi hyvä, jos päätöksillä voitaisiin samalla edistää tavoitteita, jotka olivat tärkeitä jo ennen epidemiaa.

Suomessa on onneksi merkkejä siitä, että kovan paineen keskellä katse ulottuu myös kriisin jälkeiseen aikaan.

Olennaisinta on, että yhteiskuntaa koossa pitävät voimat eivät kärsi liikaa viruksen seurauksista. Siksi on tärkeää, että oikeudenmukaisuus, reiluus ja yhteisvastuu toimivat, oli sitten kyse terveydestä tai taloudellisista ja sosiaalisista seurauksista. Ihmisryhmiä ei saa asettaa vastakkain.

Koska julkista rahaa kuluu lähikuukausina suuria määriä, sillä olisi akuutin hädän lievittämisen lisäksi syytä tavoitella uudistuksia, jotka ovat jo aiemmin olleet työlistalla.

Aiemmin tällä viikolla hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen työryhmä linjasi, että koronavirusepidemian jälkeisten toimien on tuettava siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Ensi viikon kehysriihessä paino on todennäköisesti vielä akuuteissa toimissa, mutta pian sen jälkeen valmistelu tähtää jo kauemmaksi tulevaisuuteen.

Selvemmin tulevat tavoitteet näkyvät siinä vaiheessa, kun talouden elvytystä aletaan pohtia. Silloin myös EU:n toimet pitää sovittaa yhteen aiempien Green deal -tavoitteiden kanssa.

Maailmalla ensimmäiset reaktiot kriisiin valitettavasti viittaavat siihen, että vastakkainasetteluun ja nollasummapeliin perustuva ajattelu saa vain vauhtia epidemian myötä.

Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän kilpailu vaikutusvallasta ja monenvälisen yhteistyön väheksyminen olisivat periaatteessa voineet väistyä, kun ihmiskunnalla olisi ratkottavanaan uusi yhteinen ongelma. Valitettavasti keskinäinen syyttely on tullut herkästi pintaan. Rajojen sulkeminen on merkinnyt myös henkisen etäisyyden ottoa muuhun maailmaan.

Eurooppa on tässä valtakisassa usein sivustakatsoja. Kun Eurooppa on nyt yksi epidemian keskuksista maailmassa, se ei ole riittävän hyvin luottanut omaan vahvuuteensa eli solidaarisuuteen ja yhteistyöhön. Kaukaisiin mahtimaihin Suomella ei ole vaikutusta, mutta jäsenmaana voimme nyt kannustaa EU-maita auttamaan toisiaan.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat