Ulkomaisen työvoiman oikeuksia rakennustyömailla on vaikea valvoa - Pääkirjoitus | HS.fi
Pääkirjoitus|Pääkirjoitus

Ulkomaisen työvoiman oikeuksia rakennustyömailla on vaikea valvoa

Valvonnasta ei saada täysin aukotonta, koska epäkohtiin puuttuminen edellyttää työntekijän omaa aktiivisuutta.

Julkaistu: 6.4. 2:00

Helsingin Olympiastadionia on remontoitu ja uudistettu yli 300 miljoonalla eurolla. Korjausten jälkeen rakennus on jälleen komea yleisötapahtumien keskus ja urheilevan Suomen symboli.

Olympiastadionin ylle on kuitenkin langennut varjo, kun julkisuuteen on tullut tietoja ulkomaisten rakennusmiesten huonosta kohtelusta työmaalla. Ongelmia tuli ilmi jo viime vuonna ja viimeksi Ylen MOT-ohjelmassa viime viikolla.

Epäselvyyksiä on ollut aliurakoitsijoiden palkanmaksussa ja työntekijöiden kohtelussa. Ongelmia korjattiin viime syksynä, kun Rakennusliitto oli ilmoittanut tietoonsa tulleista epäkohdista pää­urakoitsijalle Skanskalle.

Stadion-säätiön hallituksen puheenjohtajan, Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Nazima Razmyarin (sd) mukaan säätiö on vaatinut pääurakoitsijaa varmistamaan, että myös alihankkijat toimivat vastuullisesti. Uudet epäselvyydet tulivat hänelle yllätyksenä.

Samansuuntaisia tapauksia tulee ilmi ajoittain. Räikeimmissä tapauksissa kyse on talousrikollisuudesta.

Rakennusteollisuuden mukaan Rakennustyömailla työskentelee 35 000–40 000 ulkomaista työntekijää, joista lähetettyjä – usein lyhyen aikaa työskenteleviä – on vuosittain noin 20 000.

Ongelmiin on vaikea puuttua, koska vain osa ulkomaisista työntekijöistä ilmoittaa niistä esimerkiksi ammattiliittoon. Alan toimijat ovat kuitenkin saaneet edistettyä myös lakimuutoksia epäkohtien korjaamiseksi.

Rakennusalan harmaata taloutta on jo onnistuttu kitkemään pakollisella henkilökortilla ja veronumerolla. Myös tilaajavastuulakia on tiukennettu, ja alalle on säädetty käänteinen arvonlisävero, jolloin ostaja vastaa verosta.

Laki antaa nykyisin työntekijöille mahdollisuuden kääntyä pääurakoitsijan puoleen, jos he epäilevät oikeuksiaan loukatun. Pääurakoitsijalla on silloin velvoite selvittää asia.

Valvonnasta tuskin saadaan aukotonta, koska epäkohtiin puuttuminen edellyttää työntekijän omaa aktiivisuutta. Yksi keino on parantaa työntekijöiden tietoisuutta oikeuksistaan esimerkiksi työmailla tapahtuvan perehdytyksen yhteydessä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat