Peruskoulun oppilaiden kielivalinnoissa saisi olla suurempaa vaihtelua - Pääkirjoitus | HS.fi
Pääkirjoitus|Pääkirjoitus

Peruskoulun oppilaiden kielivalinnoissa saisi olla suurempaa vaihtelua

Ymmärrys siitä, että uusien kielten omaksuminen kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain, on viime vuosina vahvistunut.

Kiinan kielen opetusta Espoon Lippajärven Auroran koulussa.

Julkaistu: 22.5. 2:00, Päivitetty 22.5. 7:44

Suomalaisten kielitaidon parantaminen – tai hienommin sanoen: kielivarannon vahvistaminen – näkyy myös tuoreessa peruskoulun opetussuunnitelman uudistuksessa.

Vuoden 2020 alusta lähtien kaikki oppilaat aloittavat ensimmäisen vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelun viimeistään ensimmäisen luokan keväällä.

Useimmissa tapauksissa se on tarkoittanut englannin kielen kouluopiskelun aikaistumista. Todellisuudessa suomalaiset lapset alkavat oppia englantia jo hyvin varhain. Kieli tulee vastaan niin televisiossa, peleissä kuin musiikissa, eikä se tunnu kovin vieraalta peruskoulun alkaessa.

Monilla paikkakunnilla todellista valinnanvaraa ei ole, mutta myös suuremmissa kaupungeissa englannin kielen asema ensimmäisenä vieraana kielenä on vahva.

Vanhempienkin kannalta valinta tuntuu turvalliselta, koska yleinen käsitys on, että englannin taito pitää joka tapauksessa hankkia.

Yksilön kohdalla valinnan vapaus on tärkeä periaate, mutta asiaa voi katsoa myös koko yhteiskunnan kannalta. Mitä monipuolisempi kielitaito suomalaisilla on, sitä paremmin sujuu tiedonkulku, asiointi ja kaupankäynti rajojen yli.

Englannin lisäksi peruskoulun aikana suomenkielisille oppilaille opetetaan myös ruotsia, mutta vanhojen asenteiden takia sitä usein hyljeksitään, vaikka työelämässä ruotsintaitoiset ovat nykyään vahvoilla.

Kun katsoo Tilastokeskuksen tuoreita tietoja peruskoulun oppilaiden ainevalinnoista vuodelta 2019, huomaa valintojen yhdenmukaisuuden.

Lähes sata prosenttia ikäluokasta opiskelee peruskoulun aikana englantia. Toisen kotimaisen kielen opiskelu nostaa myös ruotsin reilusti yli yhdeksäänkymmeneen prosenttiin.

Sen jälkeen onkin pitkä väli. Saksa vielä pääsee lähelle kymmentä prosenttia, mutta ranskan ja espanjan oppia saa muutama prosentti peruskoululaisista. Venäjänlukijoiden osuus yläkouluikäisistä on 1,6 prosenttia.

Peruskoulu ei ole ainut elämänvaihe, jolloin voi kartuttaa kielitaitoaan. Moni opiskelee uusia kieliä lukiossa tai ulkomailla asuessa. Ymmärrys siitä, että uusien kielten omaksuminen kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain, on kuitenkin viime vuosina vahvistunut.

Olisi Suomen etu, että suomalaisilla olisi yhteen laskien hyvä kielitaito. Se avaa yhteyksiä maailmalle. Vaikka kielten opettamiseen on peruskoulussa panostettu, eniten kielitaitoa on kuitenkin yhden sukupolven aikana monipuolistanut maahanmuutto.

Jotta monipuolisuudesta tulisi koko yhteiskunnalle valtti, tarvitaan sekä rohkaisua totutusta kaavasta poikkeaviin valintoihin peruskoulussa että perhetaustan tuoman kielitaidon ylläpitoa ja vahvistamista.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat