Kasvava Espoo tarvitsee kaupunkiradan ja Turun oikoradan - Pääkirjoitus | HS.fi
Pääkirjoitus|Pääkirjoitus

Kasvava Espoo tarvitsee kaupunkiradan ja Turun oikoradan

Raideliikenteen yhteydet ratkaisevat pitkälti sen, miten kaupunki pystyy vastaamaan asuntorakentamisen tarpeisiin ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

Julkaistu: 23.5. 2:00

Espoossa asui vuoden­vaihteessa lähes 290 000 ihmistä. Väestön­kasvu on jatkunut nopeana, ja viime vuonna lisäystä tuli yli 6 000 asukasta.

Kaupunkia tiivistetään viiden aluekeskuksen ympärille. Viime vuosina täydennys­rakentamista on ollut paljon erityi­sesti eteläisessä Espoossa länsimetron reitin varrella. Tulevina vuosikymmeninä Espoo hakee myös uusia suuntia kasvulleen.

Pitkän valmistelun jälkeen kaupunginhallitus asetti tällä viikolla nähtäville Espoon keski- ja pohjoisosien yleiskaavan, joka lisää toteutuessaan näiden alueiden asukasmäärää tuntuvasti.

Kaava-alue kattaa lähes kolmasosan Espoon pinta-alasta. Pohjois-Espoo on ollut suurelta osin harvaan asuttua seutua, jossa sijaitsee paljon virkistysalueita ja luontokohteita. Kaava-alueen reunassa on myös Nuuksion kansallispuisto.

Kaava-alueen merkittävin taajama on Espoon keskus, joka on yksi kaupungin viidestä aluekeskuksesta.

Kaava-alueella asuu nyt noin 50 000 ihmistä. Vuoteen 2050 tähtäävässä yleiskaavassa varaudutaan siihen, että asukkaita tulisi lisää noin 60 000. Uusien työpaikkojen määrä olisi 11 000.

Yleiskaavan valmistelu on vienyt paljon aikaa, sillä alueella joudutaan muun muassa sovittamaan yhteen nopeasti kasvavan suur­kaupungin tarpeita ja asukkaiden toiveita paremmista liikenneyhteyksistä ja viheralueiden turvaamisesta.

Alueen rakentaminen ei ole pelkästään Espoon käsissä, sillä ­alueelle kaavaillut kaksi suurempaa taajamaa eli Hista ja Myntin­mäki vaativat ensin kaupunkiradan Espoon keskukseen ja Kauklahteen. Suunnitelmat ovat osa Turun oikorataa, joka kulkisi Lohjan kautta.

Tiivistä taajama-asutusta tulisi myös Kalajärvelle ja sen eteläpuolelle Viis­korpeen. Niihin kaavaillaan tulevaisuudessa pikaratikkaa Leppävaarasta.

Espoo aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Raideliikenteen yhteydet ratkaisevat siten pitkälti sen, miten kaupunki pystyy vastaamaan asunto­rakentamisen tarpeisiin ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Jos asutusta voidaan keskittää taajamiin, myös lähimetsille ja muille luonto­kohteille jää tilaa.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat