Kaikkien yliopistojen autonomia ansaitsee nyt laajan tarkastelun - Pääkirjoitus | HS.fi
Pääkirjoitus|Pääkirjoitus

Kaikkien yliopistojen autonomia ansaitsee nyt laajan tarkastelun

Tampereen uuden säätiöyliopiston synnytyskivut saivat eduskunnan oikeusasiamiehen vaatimaan ministeriötä selvittämään tarvetta täsmentää yliopistolakia. Henkilöstön kokemus autonomia- ja demokratiavajeesta koskee muitakin yliopistoja.

Julkaistu: 30.6. 2:00

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, arvioi yliopistoväki opetus- ja kulttuuriministeriön viime perjantaina julkistamaa tiedotetta. Siinä ministeriö lupaa, että selvittäjäryhmä arvioi yliopistojen hallinnollisen autonomian tilaa ja sen suhdetta perustuslakiin. Tavoite on myös hallitusohjelmassa.

Selvitystä edellytti eduskunnan oikeusasiamies jo keväällä 2019, kun hän vastasi kanteluun laittomuuksista Tampereen uutta yliopistoa perustettaessa.

Varsinaista laittomuutta oikeusasiamies ei löytänyt, mutta esitti opetusministeriön harkittavaksi yliopistolain täsmentämistä niin, että itsehallintoon liittyvistä tulkintaongelmista päästäisiin eroon.

Juridiikan ja yliopistojen tuntemus on selvitysryhmässä hyvin edustettuna, ja arvovaltaakin riittää. Puheenjohtaja on korkeimman hallinto-oikeuden entinen presidentti Pekka Hallberg.

Ryhmän muut jäsenet ovat julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen, Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Pia Letto-Vanamo, hallintotieteen professori Jussi Kivistö ja kieli- ja puheteknologian professori Maija S. Peltola. Hän on myös Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja.

Selvittäjien on määrä lisäksi kuulla henkilöstöä, opiskelijoita, johtoa ja säätiöyliopistojen eli Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston perustajia.

Ryhmän tehtävänanto on toisaalta lavea mutta toisaalta kapea. Kuuluuhan siihen autonomian lisäksi myös ikuisuuskysymys ylioppilaskunnan automaatiojäsenyydestä.

Tiedotteen mukaan yliopistolain täsmennyksen tarvetta tulisi pohtia etenkin siitä näkökulmasta, miten säätiöyliopiston yhteisen monijäsenisen hallintoelimen puheenjohtaja valitaan.

Henkilöstön tunnistamat autonomian ja demokratian vajeet ovat kuitenkin moninaiset, ja ne koskevat ulkopuolisten toimijoiden osuutta niin säätiöyliopistojen kuin muittenkin yliopistojen päätöksenteossa. Ryhmän asettamispäätös lupaakin, että selvityksessä otetaan huomioon myös kolmikantainen yliopistodemokratia. Kriitikoiden mukaan vuoden 2009 yliopistolaki keskitti valtaa johtajille.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Pääkirjoitus|Korkeakouluille on nyt luvassa työrauhaa

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Luitko jo nämä?