Pelko ja ahdistus eivät auta ilmastonmuutoksen torjumisessa - Pääkirjoitus | HS.fi

Pelko ja ahdistus eivät auta ilmastonmuutoksen torjumisessa

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas haluaa rauhoittaa ilmastonmuutoksesta käytävää keskustelua.

17.1. 2:00

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas on todellinen ilmastonmuutoksen asiantuntija. Hän johtaa YK:n alaista järjestöä ja hänen alaisuudessaan toimii myös ilmastotieteen kova ydin eli hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC.

Toisin kuin monet ilmastoaktiivit, Taalas haluaa rauhoittaa aiheesta käytävää keskustelua. Pelko ja ilmastoahdistus eivät Taalaksen mielestä auta ketään. Päinvastoin ne voivat kääntää suuren yleisön mielipiteet ilmastotoimia vastaan.

Tuoreessa kirjassaan Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin hän korostaa, että ilmastotoimet ovat paljon helpompia kuin esimerkiksi koronaviruspandemian vastaiset toimet. Tarvittava muutos ei tarkoita arkielämämme täydellistä mylläystä. Hän on myös toiveikas, että tehtävässä onnistutaan.

Ilmastokeskustelussa menevät usein isot ja pienet asiat sekaisin. Huomio kiinnittyy liikaa asioihin, jotka eivät ole kaikkein merkittävimpiä. Lentoliikenne nostetaan usein suurimmaksi pahikseksi, vaikka se vastaa vain kahta prosenttia kaikista päästöistä.

Tiedemiehenä Taalas muistuttaa, miten tärkeää on pitää mielessä asioiden mittasuhteet. Suurimmat päästöt tulevat energiantuotannosta, liikenteestä, teollisuudesta ja asumisesta. Vielä käyttämättä olevat öljy-, kivihiili- ja maakaasuvarannot sekä Suomessa myös turve pitäisi jättää käyttämättä. Helsingissä iso ilmastokysymys on, miten korvataan kivihiili talojen lämmityksessä. Kiivas väittely metsien hiilinieluista Suomessa on Taalaksen mielestä outoa, sillä maankäytön ilmastopäästöt tulevat lähinnä trooppisten metsien hävityksestä sekä laajoista metsäpaloista.

Ilmastonmuutoksen lisäksi päättäjien pitää ottaa huomioon muutkin ympäristöongelmat, kuten luonnon monimuotoisuuden hupeneminen sekä luonnonvarojen ylikulutus.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi olisi hiilineutraali kiertotalousmaa vuoteen 2035 mennessä. Uudet liiketoimintamallit eivät silloin perustuisi vain uusien tuotteiden valmistukseen vaan niiden myyntiin palveluna, tuotteiden korjaamiseen ja kierrättämiseen. Tavoiteltava aikataulu on kunnianhimoinen, sillä malli on vasta idean asteella.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?