Nyt paikataan Iranin purettua ydinsopimusta - Pääkirjoitus | HS.fi

Nyt paikataan Iranin purettua ydinsopimusta

Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden puhuu väkevästi demokratioiden yhteistyöstä samaan aikaan kun maailma jakautuu entistä selvemmin kahtia.

Iranin ulkoministeri Mohammad Javad Zarif tapasi Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n pääjohtajan Rafael Grossin Teheranissa Iranissa.­

8.3. 2:00

Iran ja Yhdysvallat hiovat askelkuvioitaan jatkaakseen neuvotteluja Iranin ydinohjelmaa rajoittavasta sopimuksesta. Koreografia on vaativa, mutta Yhdysvaltoja ohjaa nyt yksi maailman kokeneimmista aserajoitusneuvottelijoista.

Vaikka paluu neuvottelupöytään on vaikeaa sekä presidentti Joe Bidenille että Iranille, se olisi monella tapaa tärkeää. Biden haluaa tehdä muulle maailmalle selväksi, että hän ei ole Donald Trump: Bidenin Yhdysvallat ei kärjistä konflikteja vaan ratkoo niitä. Iran-sopimus valaisi tähän uskoa Euroopassa. Ydinsopimus oli EU:n viime vuosien kovimpia diplomatian näyttöjä, ja kun Trump irrotti vuonna 2018 Yhdysvallat sopimuksesta, luottamus Yhdysvaltoihin romahti.

Israel ei pidä Yhdysvaltojen ja Iranin lähentymisestä, mutta sen hinnan Biden maksaa. Iranissakin on sisäistä ristivetoa, vaikka Yhdysvaltain pakotteista olisi päästävä. Jo paluu neuvotteluihin lieventäisi jännitteitä. Osapuolet tuskin tekisivät neuvottelujen aikana irtiottoja, mikä ei poista sitä, että Iran olisi naapurustolleen yhä hankala.

Myös Venäjä tukee Iran-neuvotteluja. Yhdysvallat ja Venäjä jatkoivat jo viidellä vuodella strategisten ydinaseiden määrää rajoittavaa Uusi Start -sopimusta, mikä luo pohjaa laajemmille neuvotteluille muista asejärjestelmistä. Trump ehti kuitenkin antaa Venäjän presidentille Vladimir Putinille etumatkan kehittää sekä uusia strategisia että taktisia ydinaseita. Toivottavaa olisi, että Yhdysvallat palaisi myös Avoin taivas -valvontalentosopimukseen.

Vaikka kertaalleen purettua nyt paikataan, vanhaan ei ole paluuta. Biden puhuu väkevästi demokratioiden yhteistyöstä, mutta maailma jakautuu entistä selvemmin kahtia. Vastakkain ovat demokratiat ja autokratiat. Bidenin ulkopolitiikan suurin haaste ei kuitenkaan ole Lähi-itä eikä Venäjä vaan Kiina. Sekin olisi jossain vaiheessa saatava neuvottelemaan aserajoituksista.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?