Vuosi sitten maailma lähes pysähtyi. Suomessa tämä näkyi konkreettisesti heti matkustamisessa. Ihmiset jäivät etätöihin ja pysyttelivät lähellä kotiaan.
Telian matkustus- ja etätyötilaston mukaan suomalaisten kulkeminen paikasta toiseen romahti yhdessä päivässä 35 prosenttia.
Vaikka paluu työpaikoille alkoi vuoden 2020 toukokuussa, Uudellamaalla muutos jäi pysyväksi. Nyt helmikuussa työntekijöistä oli etätöissä 30 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa etätyön suosio kasvoi viidenneksellä.
Maakuntien väliset matkat vähenivät rajoitusten takia vuodessa lähes puolella. Kuntien välisissä matkoissa laskua oli 28 prosenttia. Yhtä suuria heilahduksia suomalaisten matkustamisessa saa todennäköisesti hakea sota-ajalta.
Etätyön vaikutukset ovat muutenkin olleet merkittäviä. Koronavirusajan uutena ilmiönä ovat lisääntyneet mielenterveysongelmat. Niin sanottujen ajatustyöläisten mielenterveysdiagnoosien määrä ohitti marraskuussa 2020 fyysisiin syihin liittyvät sairauspoissaolot.
Psykologilla käyneiden joukko kasvoi jopa 30 prosenttia, kertoo Työterveyspalveluyritys Heltti. Onnistumisen elämysten tilalla oli yhtäkkiä miltei vain huolia.
Etätyöhön siirtyminen tuntui jonkin aikaa lisäävän tehokkuutta, kun aikaa ei kulunut työmatkoihin eikä jutusteluun kahviautomaatilla. Ajan kuluessa muutoksen hinta on kirkastunut, kun yksilöiden uupumus kasvaa ja työyhteisöjen yhteishenki hapertuu. Satunnaisissa kohtaamisissa liikkuvat hiljaiset tiedot ja tunteet ovat voiteluöljyä, jonka ehtyminen voi ajan myötä rikkoa organisaation.
Etätyövuosi on ollut suuri kokeilu, joka on opettanut meille paljon uutta työstä ja työntekijöistä. Jos opit käytetään viisaasti, vaikean vuoden kokemuksista voidaan saada työelämään kestäviä hyötyjä.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.