Pakolaistaustaiset nuoret ovat leimattu ryhmä - Pääkirjoitus | HS.fi

Pakolaistaustaiset nuoret ovat leimattu ryhmä

Myös kantasuomalaisille on tärkeää, että Suomessa jo asuvat pakolaistaustaiset nuoret onnistuvat ja kokevat yhtenäisyyden tuomaa turvaa.

Kymmenen vuotta kestänyt sota Syyriassa on tuonut runsaasti nuoria pakolaisia Eurooppaan.­

22.3. 2:00

Pakolaistaustaisen nuoren elämä näyttää usein ylivoimaiselta esteradalta. Nuoret kohtaavat Suomessa kiusaamista, rasismia, syrjintää, epäluuloja ja väkivallan uhkaa.

Pakolaistaustaiset nuoret ovat monin tavoin leimattu ryhmä, vaikka he itse tekisivät paljon töitä, jotta heidän hyväksyttäisiin kantasuomalaisten joukkoon. Edes hyvä kielitaito tai halu opiskella ei välttämättä auta.

Nuorisotutkimusseuran julkaisema laaja selvitys Tutkien ja tarinoiden kohti pakolaistaustaisten nuorten kestävää hyvinvointia valottaa pakolaistaustaisten nuorten aikuisten kokemuksia karulla tavalla. Nuoret kokevat, etteivät he voi vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tutkimukset on toteutettu vuosina 2018–2019 Tampereen yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa. Vuonna 2019 turvapaikkaa haki 4 550 ihmistä. Noin puolet hakijoista oli 18–34-vuotiaita nuoria aikuisia. Eniten hakijoita oli Irakista, Somaliasta ja Turkista. Useat selvitykseen osallistuneet nuoret ovat kokeneet opinnoissaan ja työnhaussa syrjintää ja joutuneet kamppailemaan päästäkseen elämässä eteenpäin.

Maahanmuuttotaustaisen väestön työttömyysaste on huomattavasti suurempi kuin muun väestön. Tutkimukseen osallistuneet nuoret miehet kertoivat lähettäneensä jopa kymmeniä työhakemuksia, joihin ei ollut vastattu.

Pakolaistaustaisten nuorten lähtökohdat ovat muutenkin heikot. Heillä on usein traumaattisia kokemuksia sodista, joita lapset ovat paenneet ilman perheitään. Mielenterveysongelmat ovat yleisiä.

Pellervon taloustutkimus ennusti vastikään, että talouskasvu tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Uusi selvitys osui aikaansa.

Yhtä tärkeää on, että Suomessa jo asuvat pakolaistaustaiset nuoret tuntevat itsensä hyväksytyiksi, sillä heillä on tärkeä osa maan tulevaisuudessa.

Oikaisu 22.3. Tutkimuksen on julkaissut Nuorisotutkimusseura, ei Tampereen yliopisto, kuten kirjoituksessa virheellisesti kerrottiin. Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?