Marinin hallitus on edelleen poikkeuksellisen suosittu, mutta sen pääpuolueiden kannatusta suosio ei kasvata - Pääkirjoitus | HS.fi

Marinin hallitus on edelleen poikkeuksellisen suosittu, mutta sen pääpuolueiden kannatusta suosio ei kasvata

Puoluebarometrin mukaan enemmistön mielestä hallitus on onnistunut tehtävissään, vaikka hallituksen suosio on koronavirus­epidemian kiihkeimmistä vaiheista laskenut.

Hallituspuolueiden johtajat opetusministeri Li Andersson (vas), sisäministeri Maria Ohisalo (vihr), pääministeri Sanna Marin (sd), valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) hallituksen talousarvioneuvotteluiden tiedotustilaisuudessa lokakuussa.

7.11.2021 2:00 | Päivitetty 7.11.2021 7:08

Politiikan seuraajat saivat kuluneella viikolla ihmeteltäväkseen kaksi kiinnostavaa mielipidemittausta, kun tiistaina julkaistiin puolueiden yhdessä tilaama puoluebarometri (HS 2.11.) ja torstaina Ylen puoluekannatusmittaus (Yle 4.11.). Edellisestä HS-gallupistakaan ei ole pitkää aikaa, sillä se julkaistiin toissa viikolla (HS 20.10.).

Mittauksia seurataan taas tavallistakin suuremmalla mielenkiinnolla, sillä seuraaviin vaaleihin on aikaa vain pari kuukautta. Ensimmäiset aluevaalit järjestetään tammikuussa.

Eri mittauksia ei voi verrata suoraan keskenään, mutta niistä muodostuu kuitenkin varsin selkeä kuva. Tyytyväisyys hallitukseen on laskenut, mutta enemmistön mielestä hallitus on onnistunut tehtävissään hyvin tai melko hyvin. Tyytyväisyys on yhä poikkeuksellisen suurta: pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus on edelleen maan suosituimpia vuosikymmeniin. Tämä ei kuitenkaan kasvata suurten hallituspuolueiden kannatusta.

Ylen mittauksessa hallituspuolueista vihreiden ja Rkp:n kannatus toki nousi. Vihreiden kohdalla kyse oli kuitenkin lähinnä vanhojen kannattajien paluumuutosta. Rkp taas on onnistunut pitämään omat äänestäjänsä kyydissään. Sdp:n ja keskustan kannatus on sen sijaan laskenut selvästi, vaikka muutos on molempien kohdalla vielä virhemarginaalin sisällä.

Sdp:n kohdalla selitystä on haettu sekä pääministerin ympärille syntyneistä kohuista että tempoilevalta näyttävästä politiikasta. Kohut ovat liittyneet ravintolajatkoihin virka-asunnolla ja Marinin niitä kommentoivaan boomer-päivitykseen kuvapalvelu Instagramissa. Tempoileva politiikka on näkynyt hallituksen kiistassa Veikkaus-rahoituksen korvaamisesta ja puolueen kansanedustajien populistisessa eläkealoitteessa, josta puoluejohto joutui irtisanoutumaan.

Koska Sdp:n kannatus on laskenut nimenomaan iäkkäiden parissa, kiusaus selittää asiaa Marinin boomer-vinoilulla on ilmeinen. Boomer-termi viittasi alunperin suuriin ikäluokkiin, mutta on laajentunut tarkoittamaan kaikkia ajastaan jääneitä, joten viesti oli myöhemmistä selityksistä huolimatta helppo tulkita ilkeilyksi.

Asiat saattavat kuitenkin olla monipolvisempia. On vaikeaa arvioida, kuinka moni loukatuksi arveltu edes tiesi Instagram-päivityksestä. Toisaalta läheskään kaikki eläkeläiset eivät innostu eläkepopulismista, vaan monet kantavat huolta tulevien polvien tilanteesta.

Keskusta puolestaan näyttää jymähtäneen noin 11–12 prosentin kannatuksen kerääväksi puolueeksi, mikä on entiselle mahtipuolueelle vakava paikka.

Keskusta on yrittänyt kaikkensa saadakseen kannatusta ylös. Se on erottanut pääministerin ja heiluttanut hallitusta pyrkiessään todistamaan, ettei keskusta ole vain punavihreiden apupuolue. Kannatus ei nouse, mutta ei juuri laskekaan.

Tosin keskusta näyttää jo luopuneen pyrkimyksestään saada kannatusta suurissa kaupungeissa. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk) hanke suden metsästyksestä on siitä tuorein esimerkki.

Aluevaaleissa keskustalla on tosin mahdollisuus saada hyvältä näyttävä kannatuslukema. Vaaleja ei järjestetä Helsingissä, mikä todennäköisesti heikentää pääkaupungissa vahvojen kokoomuksen ja vihreiden valtakunnallista tulosta. Perussuomalaisten kannattajatkaan eivät näytä olevan kiinnostuneita aluevaaleista, joissa äänestysprosentti jää todennäköisesti alle 50:n. Keskustan kannattajat puolestaan ovat puoluebarometrin mukaan aluevaalien varmimpia äänestäjiä.

Puoluebarometrin mukaan suomalaisten tyytyväisyys hallitukseen on siis laskenut. Se oli odotettavissa, kun pandemian synnyttämät poikkeusajat alkavat olla ohi. On luonnollista, että opposition kannattajat alkavat suhtautua hallitukseen taas epäilevämmin, kun asialistalla on muitakin aiheita. Viime vuonna koronavirusepidemian alkuvaiheessa enemmistö kokoomusta kannattavista ja huomattava joukko perussuomalaistenkin kannattajista olivat tyytyväisiä hallitukseen. Suomalaisten mielestä hallitus siis hoiti koronavirusepidemiaa pääsääntöisesti hyvin.

Tyytyväisyys hallitukseen on silti yhä poikkeuksellisen korkealla tasolla, mutta niin on tyytyväisyys oppositioonkin. Yksi puoluebarometrin kiinnostavista tuloksista on, että moneen puolueeseen suhtaudutaan nyt verrattain myönteisesti. Se on demokratian kannalta hyvä asia.

Silti mielipidemittauksissa selkeää kaulaa muihin pitää kokoomus. Puolueen yhtenä etuna on, että katse on siirtynyt epidemiasta eteenpäin ja talouskysymykset ovat nousseet näkyvään rooliin. Niitä on vanhastaan pidetty kokoomuksen erikoisalueena, josta puolueen liberaali- ja konservatiivisiipi ovat lisäksi varsin pitkälle yhtä mieltä. Hallituspuolueiden riidellessä keskenään kokoomus myös näyttää rauhalliselta ja arvovaltaiselta.

Hallituksen kähinät auttavat kokoomusta tosin vain tiettyyn rajaan asti, sillä Suomen politiikassa on näkyvissä blokkiutumista. Toisessa blokissa ovat demarit, vasemmistoliitto ja vihreät ja toisessa kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset. Äänestäjät liikkuvat yhä enemmän oman blokkinsa sisällä, eivät niinkään blokista toiseen.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?