Inflaation kiihtyminen voi aikaistaa paluumatkaa nollakorkomaailmasta - Pääkirjoitus | HS.fi

Inflaation kiihtyminen voi aikaistaa paluumatkaa nollakorkomaailmasta

Yhdysvalloissa inflaatio on jo vauhdikkaampaa kuin kertaakaan 30 vuoteen. Keskuspankit vihjailevat, että halvan rahan aikakausi on tulossa iltaansa ja velalle tulee taas oikea hinta.

Hintojen nousu huolestuttaa ja suututtaa muuallakin kuin länsimaissa. Lahoressa, Pakistanissa osoitettiin mieltä hintojen nousua vastaan ja poltettiin energialaskuja.

13.11. 2:00

Keskuspankit ovat ottaneet ison roolin reaalitalouden kriisien tukahduttajana. Näin tapahtui sekä finanssikriisin että pandemian aikaan. Keskuspankkien antamalla avulla – löysällä rahapolitiikalla – on kielteisiäkin seurauksia. Ylilääkintä muuttuu itse sairaudeksi.

Kanadan, Englannin ja Yhdysvaltain keskuspankit ovat vihjailleet, että ohjauskorot nousevat ennakoitua aiemmin. Euroopan keskuspankki ei pidä kiirettä, tosin osto-ohjelmat kutistunevat.

Keskuspankkeihin panee vauhtia inflaation kiihtyminen. Yhdysvalloissa kuluttajahinnat nousivat lokakuussa 6,2 prosenttia vuoden takaisesta. Näin kovaa vauhtia rahan arvo on heikentynyt viimeksi kolmekymmentä vuotta sitten.

Keskuspankit ovat hokeneet kuukausitolkulla, että nouseva inflaatio on vain väliaikaista. Toimitusketjut ovat pandemian vuoksi katkeilleet, ja puute tuotannossa tarvittavista osista nostaa hetken verran hintoja. Samoin satunnaisena pidetään talouskasvun kiihtymisen syytä. Pandemian aikana kulutuskysyntä patoutui. Kuluttajille ja yrityksille tuputettiin pandemiarahaa, mutta sitä kulutettiin kitsaasti. Rokotukset häivyttävät kuluttajien ja yritysten pelkoja, joten kaikilla on kiire laihduttaa lompakkoa. Energian hintojen kohoaminenkin on väitteiden mukaan vain hetkellinen piikki, joka johtuu siitä, että pandemian jälkeinen kiihdytys tulee hetkellä, jolloin energiavarastot ovat pienet.

Jos syyt ovat ohimeneviä, rahapolitiikan kiristyksillä ei ole kiire. Jos ne eivät ole ja inflaatio vain kiihtyy, kiristykset voivat tulla turhan myöhään.

Yhdysvalloissa talouden tuntijat ovat viime aikoina varoitelleet, että inflaation kovan kiihtymisen takana voi olla paljon vakavampia ja pysyvämpiä trendejä. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed seuraa korkolinjaa valitessaan erityisen tarkasti työmarkkinoita. Rahapolitiikan kiristyksiä voi odottaa, kun arvio on se, että työmarkkinat toimivat täydellä tehollaan ja inflaatio alkaa kiertyä laajamittaisesti palkkoihin.

Työmarkkinat alkavat jo olla täydessä iskussaan, työvoimasta on pula ja työttömyysaste on rakenteellisen työttömyyden rajoilla. Yhdysvaltojen työttömyysaste on laskenut alle viiden prosentin ja tuntipalkkojen nousu on ollut nopeaa. Talouspolitiikan puoleltakin tulee lisää hitaasti sulavaa rahaa markkinoille. Yhdysvaltojen kongressi hyväksyi valtavan infrarakentamisen tukipotin.

Energian hintoja nostavat kyllä varastoinnin ongelmat, mutta juuri nyt maailma tekee siirtymää kohti päästötöntä aikaa. Vihersiirtymä nostaa pitkäaikaisesti monien raaka-aineiden ja tuotteiden hintoja, koska niistä tulee globaali pula. Toivottu muutos vaatii myös toimivaa päästöjen hinnoittelua ja ehkä erilaisia rangaistusluonteisia tulleja tuotannolle, joka tulee päästöhinnoittelua välttelevistä maista. Nämäkin vaikuttanevat energian hintoihin pitempään kuin vain hetken.

Tiukemman rahan aika lähestyy, ja velalle tulee taas oikea hinta. Ongelma on se, että poikkeuksellisesta on tullut tottumisen kautta normaali. Nollakorot ja osto-ohjelmat – joiden piti olla poikkeuksia normaalista – ovat nostaneet varallisuusarvoja ja usuttaneet valtiot sekä kotitaloudet velkamarkkinoille. Reaalitalous on rakennettu ylilöysän rahapolitiikan varaan, ja muutos kohti ”oikeaa normaalia” voisi suistaa maailmantalouden taantumaan.

Inflaatiosta on tullut vuosikymmenten jälkeen myös iso poliittinen kysymys, joka ajaa kannatuksestaan huolestuneita kansallisia päättäjiä liikkeelle. Tiedustelujen mukaan esimerkiksi Ranskassa ostovoima ja hinnat ovat nousseet äänestäjien ykköshuoliksi kevään presidentinvaalien alla.

Inflaation patoaminen poliittisilla päätöksillä on strategia, joka yleensä tuottaa enemmän harmia kuin hyötyä. Tämäkin panee vauhtia keskuspankkeihin.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?