EU hallitsee maailmaa luomalla pelisääntöjä - Pääkirjoitus | HS.fi

EU hallitsee maailmaa luomalla pelisääntöjä

EU:n vahvuus on juuri se, mistä monet unionia moittivat: byrokratia ja sääntely. Tiukat kriteerit leviävät kaikkialle maailmaan.

Facebookin entinen työntekijä Frances Haugen kertoi EU-parlamentille Facebookin pimeistä puolista ja kiitteli unionia alan sääntelystä.

17.11.2021 2:00 | Päivitetty 17.11.2021 6:11

Euroopan unionilla on markkinointiongelma: unionin epäonnistumiset ja puutteet näkyvät sekä unionin kansalaisille että ulkopuolisille selvemmin kuin onnistumiset. EU:n heikkous paistaa, kun Valko-Venäjän kiristykseen pitäisi vastata, mutta keinot ovat vähissä. Eikä EU näytä vahvalta, kun sitä kaivataan avuksi Etiopian sisällissotaa sammuttamaan.

Sama markkinointiongelma on rahapuolella. EU:n kassaan menevät rahat huomaa jokainen populisti ja osaa nostaa niiden vuoksi äläkän. Mutta on paljon hankalampaa huomata ne taloudelliset edut, joita esimerkiksi sisämarkkinoiden tarjoama vapaa työvoiman, pääomien ja tavaroiden liikkuvuus tarjoaa. Minkä arvoinen etu on se, että yrittäjä saa myydä tuotteensa suoraan yhtenäisille, samoilla standardeilla toimiville suurille markkinoille?

EU:n vahvuus on juuri se, mitä monet moittivat: byrokratia. Unionin järjestelmä virkamiehineen tuottaa sääntelyä monelle elämänalueelle. Columbian yliopiston oikeustieteen professori Anu Bradford muistutti Finanssiala ry:n tilaisuudessa viikko sitten, että tämä sääntely on korkeatasoisinta maailmassa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yritykset rakentavat tuotteensa Euroopan kriteerit täyttäviksi, koska silloin on varmaa, että tuotteet kelpaavat kaikkialle. Amerikkalaiset yritykset alkavat lobata tiukkoja kriteereitä Yhdysvalloissakin, jotta kotimainen kilpailuasetelma olisi tasainen.

Bradford on kirjoittanut teemasta kirjan The Brussels Effect: How the European Union Rules the World.

Unionin sääntelyvalta näkyy erityisen selvästi nyt Britanniassa. Britannian EU-eroa halunneet kertoivat Britannian hankkiutuvan irti unionin verkoista. Iskulauseena oli Take Back Control. Hanke oli jo etukäteen tuhoon tuomittu. Britannia ei voi päästä irti EU:n sääntelyvallasta. Puolet Britannian viennistä menee unioniin, mikä tarkoittaa, että Britannian on pakko noudattaa unionin sisämarkkinasääntöjä. Brittiyrityksille on paljon kustannustehokkaampaa tehdä koko tuotantonsa sellaiseksi, että se kelpaa mantereen markkinoille.

Vaikka EU ei ole digituotteiden ja -palveluiden suurtekijä, alan sääntely on tiukkaa ja vaikuttavaa. Facebookin entinen työntekijä, yhtiönsä pimeitä puolia paljastanut Frances Haugen poikkesi EU-parlamentissa kuultavana. Hän kiitti unionia siitä, että EU on edelläkävijä digimarkkinoiden ja alan yhtiöiden toiminnan säätelijänä. Hänen mukaansa sääntely voi toimia mallina maailmassa. ”Te olette valo pimeydessä”, Haugen sanoi kuulemisen lopuksi.

EU:n vallan huomaa myös tietosuoja-asetuksessa (gdpr). Siitä on tullut amerikkalaisillekin yrityksille standardi siinä, miten ne käsittelevät henkilötietoja.

Seuraava iso standardi voi syntyä, kun unioni sopii energiantuotannon taksonomiasta, luokittelusta. Sen tarkoitus on ohjata investointeja ilmaston kannalta hyvään tuotantoon. Rahamarkkinoilla tätä linjausta tullaan seuraamaan Euroopan ulkopuolellakin.

Tiukka vääntö käydään siitä, kuuluuko ydinvoima parhaaseen luokkaan. Ydinvoiman pitäisi kuulua ilmastoa rasittamattomana tuotantona korkeimpaan kategoriaan, mutta ydinvoiman vastustaminen on muutamissa Keski-Euroopan maissa ja erityisesti EU-parlamentin vihreissä uskonkappale.

Tiettävästi unionin ydinvoimamyönteiset maat sitovat ydinvoiman kohtalon kaasun kohtaloon: jos ydinvoima ei saa parasta – halvimman rahan – luokitusta, silloin sitä ei saa kaasukaan. Kaasu on välttämätön energianlähde niissä maissa, joissa ydinvoimaa vastustetaan. Jos ydinvoima ei päädy parhaaseen investointiluokkaan, EU devalvoi ja politisoi omaa tärkeää voimaansa, asiakeskeistä ja tutkimukseen perustuvaa sääntelyvaltaa.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Oikaisu 17.11.2021 kello 20.20. Toisin kuin jutussa aiemmin luki, tilaisuuden järjestäjä ei ollut Finanssialan keskusliitto vaan Finanssiala ry.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?