Isätkin voivat uupua vanhemmuuden ristipaineissa - Pääkirjoitus | HS.fi

Isätkin voivat uupua vanhemmuuden ristipaineissa

Intensiivinen vanhemmuus on vaarallinen ihanne, eikä työelämäkään jousta tasa-arvoisesti.

14.11.2021 2:00

Tällä vuosituhannella vanhempia on alkanut piinata kasvatustrendi, jota tutkijat kutsuvat intensiiviseksi vanhemmuudeksi. Siihen kuuluu, että vanhemmat imevät itseensä asiantuntijatietoa ja uskovat lapsen koko hyvinvoinnin, kehityksen ja elämässä menestymisen riippuvan omasta oikeaoppisesta onnistumisestaan.

Intensiivinen vanhemmuus vaatii lapsikeskeisyyttä, aktiviteettien järjestämistä sekä jatkuvaa fyysistä, henkistä ja emotionaalista läsnäoloa. Jos nämä vaatimukset sisäistää, vanhemmuus alkaa helposti käydä yli voimien.

Vuosi sitten ilmestyneen tutkimuksen mukaan suomalaiset vanhemmat ovat maailman seitsemänneksi uupuneimpia. Suomalaiset tutkijat arvelivat silloin, että syynä on täydellisen vanhemmuuden tavoittelu ja yksilökeskeinen kulttuuri, jossa jokaisen pitäisi hoitaa oma tonttinsa mieluiten ilman apua.

Uupumus on nähty viime aikoihin asti ennen kaikkea äitien ongelmana. Useimmat tutkimukset ovat kohdistuneet heihin. Vähitellen on käynyt ilmi, että isätkin voivat väsyä yhtä lailla.

Käytännössä isien osuus lastenhoidossa on kasvanut tällä vuosituhannella merkittävästi. Vastuu lapsista jakautuu paljon entistä tasaisemmin naisten ja miesten kesken. Tuoreen tutkimuksen mukaan isän ja äidin ihanneominaisuudet ovat suomalaisten vanhempien mielestä lähes samat: molempien pitäisi olla rakastavia, kärsivällisiä ja rajojen asettamiseen kykeneviä.

Lisäksi vanhemmat kokevat, että yhteiskunta odottaa heiltä urasuuntautuneisuutta, aikaansaavuutta ja kotitaloustaitoja. Ihannevanhempi sovittaa onnistuneesti yhteen työ- ja perhe-elämän, panostaa lasten kanssa viettämäänsä aikaan ja kasvattaa terveitä, tasapainoisia ja menestyviä lapsia.

Isiin yhteiskunta kohdistaa vanhempien mielestä vielä yhden lisävaateen: isän pitäisi myös pystyä turvaamaan perheensä aineellinen hyvinvointi.

Osa miehistä kokee yhä vaikeaksi ottaa tai saada pitkää vanhempainvapaata tai lyhentää työaikaansa. Tutkimuksessa löydetyt uupuneet isät raportoivat ennen kaikkea vaikeuksista työn ja perhe-elämän yhdistämisessä sekä kuormittumisesta ja riittämättömyyden tunteesta jokapäiväisessä perhearjessa.

Kyselyn uupuneet miehet toivoivat lisäaikaa työltä perheelle, vaikka Väestöliiton perhebarometrin mukaan peräti 90 prosenttia vanhemmista nykyisin kokeekin, että työn ja perheen yhteensovittaminen onnistuu vähintään melko hyvin.

Tutkimuksen isät eivät olleet onneksi täysin palaneet loppuun vanhempina, sillä tärkein heidän mainitsemansa voimavara oli lasten tuottama ilo. He nauttivat edelleen lasten kehityksen seuraamisesta ja näiden kanssa puuhailusta.

Jos isä voi huonosti, ei ole selvää, mistä hän voi saada apua. Neuvoloihin on kehitetty työkalu vanhemman jaksamisen seuraamiseksi, mutta neuvolapalvelut keskittyvät lasten ohella pääasiassa äiteihin. Isät eivät välttämättä käy neuvolassa, tai heihin ei juuri kiinnitetä siellä huomiota.

Isillekin pitäisi löytyä tukea, jota on helppo hakea ajoissa – ennen kuin ongelmat syvenevät. Myös käytännön lastenhoitoapu olisi tarpeen perheille, joilla ei ole lähellä auttavaisia isovanhempia tai muita tukiverkostoja.

Tärkeää olisi saada niin isät kuin äiditkin luottamaan siihen, ettei vanhemmuudessa vaadita täydellisyyttä. Elämä ei ole kilpailu, eikä lapsia tarvitse valmentaa. He kasvavat ehjiksi ihmisiksi ihan tavallisella välittävällä huolenpidolla. Se riittää myös hyvältä isältä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?