Energiakäänne voi ottaa Euroopassa uuden suunnan, mutta Saksa näyttää jatkavan entisellä reitillään - Pääkirjoitus | HS.fi

Energiakäänne voi ottaa Euroopassa uuden suunnan, mutta Saksa näyttää jatkavan entisellä reitillään

Saksan uusi hallitus aikoo jatkaa maan irtautumista ydinvoimasta, mutta samaan aikaan Ranskassa ja Yhdysvalloissa kaavaillaan ydinvoiman lisärakentamista.

Tällaisesta ydinvoimasta ja tällaisesta ydinvoiman mielikuvasta halutaan nyt irti. Ranskan Flamanvilleen on rakennettu suurta ydinvoimalaa vuodesta 2007 lähtien. Voimala ei ole vieläkään käytössä.

26.11. 2:00

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti toissa viikolla, että Ranska alkaa taas rakentaa ydinvoimaa. Joe Bidenin hallinto pohtii vastaavaa linjausta Yhdysvalloissa. Kiinassa rakennetaan jo lukuisia ydinvoimaloita, mutta Ranskan ja Yhdysvaltojen suunnanmuutos voisi tuoda länteen energiantuotannon murroksen. Kyseessä olisi jonkinlainen päinvastaisen suunnan ottava Energiewende – energiakäänne –, jonka Saksa aloitti kymmenen vuotta sitten, kun maa päätti luopua ydinvoimasta ja aikoi ponnistaa suoraan uusiutuvaan tuotantoon.

Saksan tuore hallitus kertoo jatkavansa ydinenergian alasajoa Saksassa. Energiantuotannon eriävät valinnat voivat tuoda ristiriitoja Eurooppaan. Energiavalinnat kun vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten Venäjään suhtaudutaan ja millaisia investointeja otetaan Euroopan unionin suojelukseen, kun Eurooppa tekee vihreää siirtymäänsä.

Ranskassa kulutettavasta sähköstä yli 70 prosenttia tehdään ydinvoimaloissa. Valtava osuus pohjautuu toisen maailmansodan jälkeiseen ajatteluun. Ranskalle yksi tärkeimmistä sodan opetuksista oli se, että valtion pitää pyrkiä mahdollisimman suureen riippumattomuuteen kaikilla strategisesti tärkeillä elämänalueilla. Energiantuotanto miellettiin juuri tällaiseksi alueeksi. Ranskalaiset laskivat, että ydinenergiassa itsenäisyyden aste voidaan nostaa erityisen korkealle.

Ranskan suunnanmuutokseen vaikuttaa tietysti ilmastonmuutos. Ilman ydinvoiman lisäämistä maailma ei pysty siirtymään fossiilisista energianlähteistä kokonaan uusiutuviin niin, että muutos ei uhkaisi ihmisten hyvinvointia ja poliittisten päättäjien asemaa.

Energiaitsenäisyys on taas tavoiteltu asia, ja ydinvoiman avulla se on sovitettavissa ilmastonmuutoksen vastaiseen kamppailuun. Sen Saksa huomaa nyt, kun Energiewende ei onnistu läheskään toivotusti. Saksa käyttää ilmastoa rasittavaa hiiltä ja kaasua, jota maa ostaa Venäjältä. Saksan riippuvuus Venäjästä vahvistuu, kun Nord Stream 2 -kaasuputki avataan.

Ranska päätyy kaukoviisaiden kategoriaan, tosin hieman vahingossa. Viime vuosikymmenten linjana on ollut se, että ydinvoimaa vähennetään ja sitä korvataan uusiutuvilla. Macronkin lupasi toimikautensa alussa tehdä näin.

Uutta ydinvoimarenessanssissa on, että sekä Ranska että Yhdysvallat havittelevat modulaarisia pienydinvoimaloita. Ranska ilmoittanee omista suunnitelmistaan lähiviikkoina, eivätkä Olkiluoto 3 -tyyppisetkään ratkaisut ole ehkä pois laskuista. Pienydinvoimalat olisivat voimaloita, joita voidaan tehdä sarjatuotantona valmiista moduuleista, melko edullisesti ja nopeammin kuin suuria.

Ranskan ongelma tällaisten voimaloiden rakentamisessa on, että se ydinvoimaosaaminen, jota maassa on jäljellä 1970-luvun ydinvoiman kultavuosien jälkeen, on keskittynyt suurten voimaloiden rakentamiseen. Modulaarisia voimaloita rakentaisivat Ranskasta riippumattomat yhtiöt eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi brittiläinen Rolls-Royce aikoo lähteä kisaan. ”Brittiläinen” ei ainakaan juuri nyt ole Ranskassa parhaassa huudossa.

Perinteinen ranskalainen ratkaisu talouden kehittämisessä on dirigistinen malli: poliitikkojen ohjauksessa tapahtuva markkinoiden muokkaaminen. Eli kotimaisia yrityksiä houkutellaan todennäköisesti taloudellisilla kiihokkeilla pienydinvoimalabisnekseen. Se sopii huonosti EU:n teollisuuspolitiikkaan, jossa valtiovetoisuutta kavahdetaan.

Ranska tuskin suostuu mihinkään sellaiseen EU-tason sääntelyyn, joka heikentäisi ydinvoimarakentamiseen menevien investointien houkuttavuutta. Saksa taas ei suostu kaasun aseman kurjistamiseen.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?