Eduskunnan keskustelu itärajan aitaamisesta on osa hybridiuhkiin varautumista - Pääkirjoitus | HS.fi

Eduskunnan keskustelu itärajan aitaamisesta on osa hybridi­uhkiin varautumista

Kriisin iskiessä perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia väistämättä tarkasteltaisiin myös kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

Puolan puolelle Valko-Venäjältä yrittäviä siirtolaisia pakkautui maanantaina Puolan Kuznicassa sijaitsevan rajanylityspaikan tuntumaan.

16.11. 2:00 | Päivitetty 16.11. 7:19

Entinen sisäministeri ja kokoomuksen eduskuntaryhmän nykyinen puheenjohtaja Kai Mykkänen vaatii aitaa Suomen ja Venäjän rajalle – tietäen hyvin, ettei rajaa saa kiinni aitaamalla.

Aitakeskustelu on merkki siitä, että Suomen henkinen tila muuttuu vastaamaan hybridiuhkien aikaa. Edessä voi olla tilanteita, joissa poliitikkojen on tehtävä Suomen kansallisen turvallisuuden vuoksi vaikeita päätöksiä. Silloin rajataan mahdollisesti ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia joltain osin ja joksikin aikaa.

Keskustelua vauhdittaa myös presidentti Sauli Niinistö. Kun Niinistö sanoo, että ”olemme menettäneet kyvyn olla kova kovaa vastaan”, hän raivaa itselleen poliittista tilaa asioidessaan vaikkapa Venäjän johdon kanssa. Suomi ei rajoita poliittisia toimintamahdollisuuksiaan antamalla ymmärtää, ettei tekisi mitään vaan pitäisi kaikissa tilanteissa kiinni kansainvälisistä sitoumuksista.

Poliitikoilla ja viranomaisilla on kriisissä omat roolinsa. Viranomaiset antavat omalla toiminnallaan – esimerkiksi rajavartioinnilla – Suomen ulkopolitiikan johdolle aikaa hakea kriisiin poliittista ratkaisua. Rajat voimankäytölle kriisitilanteessa vetävät poliitikot, mutta viranomaisten on pystyttävä toimintaan, joka tuo Suomen johdolle uskottavuutta neuvotteluissa.

Suomen ja Venäjän raja toimii poliittisen luottamuksen varassa. Luottamusta täytyy vaalia eri tavoin, ja tapoihin liittyy arvovalintoja. Valko-Venäjän ja Puolan rajalla seurataan, mitä valintojen tekeminen tarkoittaa. Rajalla on kriisi, koska vastapuoli tunnisti yhden EU:n arvoyhteisön heikoista kohdista. Kriisillä on potentiaalia kärjistyä.

EU-maat ovat poliittisesti erittäin herkillä kaikissa maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Uusi pakolaiskriisi olisi EU:lle vaikea. Täydellinen rajojen sulkeminen puolestaan ei onnistu kansainvälisiä sopimuksia rikkomatta. Siksi Valko-Venäjän aiheuttamaa konfliktia on vaikeaa ratkoa ja helppoa lietsoa.

Hybridiuhkat ovat uhkaajan ja uhkaan vastaajan kissa ja hiiri -leikkiä, jossa etsitään ja tilkitään erilaisia haavoittuvuuksia. Keskustelu valmistaa Suomen poliitikkoja ja kansalaisia vaikeisiin valintoihin. Vaikka keskustelu on kiivasta, puolueita yhdistää halu pitää huolta Suomen edusta. Kriisin iskiessä perus- ja ihmisoikeuksia väistämättä tarkasteltaisiin myös kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

Vaikka vihreiden äänestäjät painottavat erilaisia arvovalintoja kuin kokoomuksen äänestäjät, vihreitä edustavat sisäministeri Maria Ohisalo ja ulkoministeri Pekka Haavisto ovat tehneet selväksi, että jos Suomea uhattaisiin rajan yli tulijoilla, rajapuomissa on saranat.

Pandemia osoitti, että varautuminen voi pettää. Myös Valko-Venäjän ja Puolan tilanne on herätys Suomelle. Olemme astuneet uuteen epämääräisyyden aikaan, josta ei näy nopeaa ulospääsyä.

Lakia ei voi kirjoittaa niin, että Suomi rikkoo kansainvälisiä velvoitteita. Olisi silti epärehellistä väittää, ettei Suomi poikkeusoloissa asettaisi eri perusoikeuksia toisiaan vastaan. Pandemian iskiessä perusoikeuksia rajattiin, mistä Uudenmaan sulku on yksi esimerkki. Kun Suomeen saapui syksyllä 2015 ja talvella 2016 itärajan yli turvapaikanhakijoita, Suomi ja Venäjä sopivat, että Lapin itäraja on auki vain suomalaisille, venäläisille ja valkovenäläisille.

Maailma on raadollinen, ja heikkouksiin isketään. Jo se, että Suomessa keskustellaan pakolaissopimusten sitovuudesta kriisin keskellä, on viesti Venäjälle. Suomi on valmiina. Mutta aina tulee jotain, jota emme osaa ennakoida.

Poliitikkojen vastuulla on määritellä, miten perusoikeuksia kriisiaikana rajataan ja millaista voimaa käytetään. Eri hallitukset tekevät erilaisia kompromisseja, sillä kyse on tietenkin myös arvovalinnoista. Tilanteet ja poliittinen ympäristö, jossa päätökset tehdään, ovat myös aina erilaisia.

Hyvällä ja eri näkökulmia esiin tuovalla keskustelulla Suomi varautuu hybridiuhkiin.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?