Hallitus on syvästi erimielinen metsästä - Pääkirjoitus | HS.fi

Hallitus on syvästi erimielinen metsästä

Hallituksen EU-ministerivaliokunta päätti keskiviikkona, että Suomi vastustaa komission ehdotusta kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän ilmastokriteereistä. Suomessa kiista keskittyi metsään, mutta EU:ssa kriteerien ongelmana on komission päätös jättää ydinvoima ja maakaasu vielä niiden ulkopuolelle.

Hallituspuolueita jakavan kiistan taustalla ovat perustavanlaatuiset näkemyserot siitä, kuinka kestävää, järkevää ja hyvää suomalainen metsätalous on.

19.11.2021 2:00 | Päivitetty 19.11.2021 7:37

Metsä on suomalaisille tärkeä asia. Se on rentoutumispaikka, kansallisen identiteetin tärkeä lähde ja perinteinen vaurauden tuoja.

Se on myös asia, josta Suomen hallitus on syvästi eri mieltä. Tämä tuli taas ilmi keskiviikkona, kun EU-ministerivaliokunta päätti, että Suomi vastustaa komission ehdotusta kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän ilmastokriteereistä. Vihreät ja vasemmistoliitto kirjasivat eriävän mielipiteensä.

Luokitusjärjestelmästä on Suomenkin julkisuudessa vakiintunut kankea termi taksonomia. EU luo sillä luokitukset ympäristön kannalta kestäville sijoituskohteille. Tavoitteena on saada lisää yksityistä pääomaa ilmastotoimiin, sillä EU ei saavuta ilmastotavoitteitaan julkisella rahalla.

Itse luokitusjärjestelmää koskeva asetus hyväksyttiin jo loppuvuodesta 2019. EU:n komissio tekee siihen tarkempaa säätelyä delegoiduilla asetuksilla, joista viime kesänä annettu ensimmäinen liittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen. Hallitus päätti nyt siis vastustaa tätä ensimmäistä delegoitua asetusta, pitkälti siinä olevien metsälinjausten vuoksi.

Keskusta ja Rkp vastustavat linjauksia, koska niiden mielestä EU vaikeuttaa metsäalan toimintaa ja puuttuu liian yksityiskohtaisesti Suomen oikeuteen päättää metsistään. Vihreistä luokittelukriteerit ovat taas rahoitusmarkkinoille tärkeä keino tunnistaa ilmastoystävälliset hankkeet.

Hallituksen linjan päätti lopulta pääministeri Sanna Marin (sd). Demarit perustelivat linjaansa muun muassa Ruotsin kielteisellä kannalla sekä säädöksen vaatimusten epäselvyyksillä, joiden tulkinnoista syntynee vielä kiistoja. Vaikutusta oli myös keskustan ilmoituksella vastustaa esitystä eduskunnassa yhdessä opposition kanssa. Hallituksen myönteinen kanta olisi siis siellä hävinnyt.

Luokitusjärjestelmä kertoo, mitkä rahoitus- tai investointikohteet lasketaan kestäviksi. Kannattajien mukaan se luo vastuullisille toimijoille markkinan, johon kenenkään ei ole pakko osallistua. He sanovat metsien olevan ilmastonmuutoksen hillinnässä niin tärkeitä, että ilmastokestävää metsätaloutta on pakko rohkaista.

Vastustajien mielestä esityksessä ei oteta huomioon Suomen olosuhteita, joten uudistus uhkaa Suomen metsätaloutta. Heidän mukaansa se vaikuttaa myös pienten metsäalojen omistajiin. Kyse on myös periaatteesta, että metsäpolitiikka kuuluu jäsenmaille, toisin kuin ympäristöasiat.

Kamppailu jatkuu. Komission valmistelussa oleva seuraava delegoitu asetus tiukentaa sekin metsiä koskevaa sääntelyä. Koska siinä määritellään ympäristökriteereitä, sen käytännön vaikutukset ovat vielä suurempia.

Taustalla on perustavanlaatuinen erimielisyys siitä, kuinka kestävää, järkevää ja hyvää suomalainen metsätalous on. Julkinen keskustelu aiheesta on kiihtynyt taas viime aikoina muun muassa presidentti Sauli Niinistön markkinoitua suomalaista metsäosaamista Glasgow’n ilmastokokouksessa.

Komission esityksestä ei ole enää neuvoteltavaa, sillä jäsenmailla on vain kolme vaihtoehtoa: vastustaa tai kannattaa ehdotusta tai äänestää tyhjää. Komission ehdotusta on vaikea kaataa, joten Suomen kanta lähinnä merkitään tiedoksi. Paras vaikuttamisen paikka on valmisteluvaiheessa.

Komissio myös jätti tässä vaiheessa ilmastokriteereistään pois ydinvoiman, maakaasun ja maatalouden. Se oli käsittämätön linjaus, jota komissio selittelee nyt parhain päin.

Tämä kaikki tiedettiin, joten hallituksen kiistassa oli kyse myös puolueiden profiloitumisesta. Siinä vähän kaikki voittivat.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?