Helsinki kipuilee kasvunsa kanssa - Pääkirjoitus | HS.fi

Helsinki kipuilee kasvunsa kanssa

Rakentaminen muuttuu koko ajan vaikeammaksi Helsingissä, kun lähiympäristön muutokset nostattavat vastustusta ja politiikkaa tehdään sosiaalisessa mediassa sekä kansalaisaktivismin kautta.

21.11. 2:00

Sörnäistentunneli eteni Helsingin kaupunginhallituksessa tällä viikolla kiivaan poliittisen keskustelun jälkeen. Vihreää valoa tuli täpärästi yhden äänen enemmistöllä, kun Sdp:n rivit hajosivat. Apulaispormestari Nasima Razmyarin (sd) kanta ratkaisi.

Autoliikenteelle rakennettava tunneli on esimerkki siitä, miten rakentaminen Helsingissä on muuttunut vuosi vuodelta vaikeammaksi. Kuntapolitiikka pääkaupungissa on saanut myös uudenlaisia piirteitä sosiaalisen median vaikuttamisen ja kansalaisaktivismin kautta.

Toisin kuin usein luullaan, Helsingillä ei ole kasvutavoitteita. Yleiskaava perustuu väestönkasvuennusteelle, jonka mukaan kaupungissa asuisi vuonna 2050 jopa 200 000 asukasta enemmän kuin nyt. Ennusteet ovat ylittyneet koronaviruspandemiaan asti joka vuosi.

Viime vuosina asuntotuotanto on saatu vastaamaan suunnilleen väestönkasvun luomaa uusien asuntojen tarvetta. Se on tärkeää, jotta asuntojen hintojen nousua voidaan hillitä.

Jos väestöennusteet toteutuvat, kaupunki muuttuu paljon. Tämä hirvittää monia poliittisen kentän eri laidoilla. Varsinkin perussuomalaiset on sitä mieltä, että kaupungin kasvua tulisi jarruttaa.

Asukkaiden yleinen reaktio kodin lähialueille tulevaan rakentamiseen on vastustus. Rakentaminen jumittuu usein valituskierteeseen, jonka läpikäynti vie vuosia. Kaikki eivät hyväksy päätöksiä, jotka on tehty edustuksellisen demokratian pelisääntöjen mukaisesti. Tästä hyvä esimerkki on Malmin lentokentän muuttaminen asuinalueeksi.

Oman lisänsä keskusteluun tuovat ilmastonmuutos ja luontokato. Kansalaisjärjestöt ja -liikkeet, kuten Luontoliitto ja Elokapina, ovat aktivoituneet juuri Helsingissä, koska täällä toiminta saa helposti suuren valtakunnallisen huomion.

Helsingin suurimmat puolueet kokoomus ja vihreät ovat jo usean valtuustokauden ajan voineet kahdestaan sopia monista asioista. Autoilusta yhteistä säveltä ei kuitenkaan helposti löydy.

Helsinki panostaa paljon joukkoliikenteeseen, ja keskustasta pyritään tekemään viihtyisämpi jalankulkijoille. Nämä ovat hyviä tavoitteita.

Vihreät ovat ideologisista syistä vastustaneet kaikkia autotunneleita, joita kokoomus on esittänyt. Ratkaisijaksi on noussut kolmanneksi suurin puolue Sdp, joka on kaatanut keskustatunnelin jo kaksi kertaa. Jätkäsaaren tunnelin Sdp hyväksyi kakistellen, ja Sörnäistentunnelista päätettäessä kannat hajosivat. Valtuustoryhmässä hajontaa voi tulla lisää.

Vihreillä oli kesän kuntavaaleissa historiallinen tilaisuus nousta Helsingin suurimmaksi puolueeksi. Vaalitappio oli karvas pettymys. Jos puolue ei ole vahva Helsingissä, niin missä sitten?

Vihervasemmistolaisia nuoria valui vasemmistoliittoon, joka on Helsingissä paljon valtakunnallista kokoaan suurempi. Puolue sai jopa ensimmäistä kertaa apulaispormestarin paikan, jonka vihreät menettivät.

Paljon ääniä keräsivät ehdokkaat, jotka osaavat toimia sosiaalisessa mediassa. Äänestäjiä ei näytä häiritsevän, että jotkut populistipoliitikot vaativat lisää kohtuuhintaisia asuntoja ja vastustavat samaan aikaan lähes kaikkea lisärakentamista.

Kuntapolitiikassa kohdataan nyt samat muutokset kuin valtakunnanpolitiikassa. Äänestäjillä on houkutus tukea poliittista teatteria ennemmin kuin rakentavaa yhteistyötä tekeviä päättäjiä.

Helsinkiä on tähän asti onnistuttu kehittämään tasapainoisesti eri näkökulmia yhteen sovittamalla. Kaupunki on muuttunut koko ajan paremmaksi. Rakentava yhteistyö päätöksenteossa palvelee kaupunkilaisten etua paremmin kuin erimielisyyksien kärjistäminen.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?