Kolmannen rokotuksen kanssa ei kannata hosua - Pääkirjoitus | HS.fi

Kolmannen rokotuksen kanssa ei kannata hosua

Kahdesti rokotetut työikäiset ovat yhä hyvässä suojassa vakavalta tautimuodolta. Vanhempien ihmisten kolmas kierros on jo käynnissä.

Ensimmäisten ja toisten rokotusten ottaminen vähentää sairaalahoidon tarvetta tehokkaimmin.

20.11. 2:00

Sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa on kuluneella viikolla alettu vaatia kolmannen rokotuskierroksen kiirehtimistä. Perjantaina myös perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) vaati Iltalehdessä kolmansia rokotuksia kaikille nopeutetussa aikataulussa ja hoputti Kansallista rokotusasiantuntijaryhmää (Krar) antamaan asiasta esityksen.

Syynä on se, että koronavirustapauksia varmistetaan Suomessa päivittäin enemmän kuin koskaan aiemmin pandemian kuluessa ja sairaalahoidon tarve nousee. Kiirehtijät viittaavat siihen, että Israelissa kolmas rokotuskierros pysäytti tartuntojen uuden nousun.

Päättäjiä on aiheestakin arvosteltu hitaudesta esimerkiksi koronapassin valmistelussa. Krarin rokotussuosituksissa ei kuitenkaan ole ollut tähän asti moittimista. Rokotuspäätökset on edelleen viisainta tehdä asiantuntijoiden näkemyksen ja parhaan tiedon perusteella, ei muita maita peesaillen eikä poliittisten paineiden ohjaamana.

Israelin kokemuksia ei voi soveltaa sellaisinaan Suomeen, koska Israelissa koronarokotteen ykkös- ja kakkosannokset annettiin vain kolmen viikon välein. Myöhemmin on varmistunut, että immuniteetti jää näin heikommaksi kuin Suomessa käytetyllä pitemmällä rokotusvälillä.

Myöskään kolmannen rokotuskierroksen kanssa hosuminen ei ole viisasta. Muista kolme annosta vaativista rokotuksista tiedetään, että pitkäkestoisin ja vahvin suoja yleensä saadaan, kun kolmas annos annetaan runsaasti pidemmällä välillä kuin kaksi ensimmäistä, usein vasta vuoden kuluttua. Koronarokotteen osalta varmuutta optimaalisesta aikataulusta ei kokemuksen puutteessa vielä ole. Krar on pyrkinyt kokoamaan parhaan käytettävissä olevan tiedon ja perehtymään siihen, ennen kuin se päättää kantansa joulukuun alussa.

Sillä välin kenenkään rokotussuoja ei romahda. Yli 60-vuotiaille, immuunipuutteisille ja muille riskiryhmille annetaan jo kolmansia annoksia. Perusterveillä työikäisillä kahden rokotteen suoja on yhä erinomainen vakavaa tautia vastaan.

Tartuntaa vastaan rokotuksen teho on vähäisempi ja heikkenee puolessa vuodessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittikin torstaina kolmatta rokotusta riskiryhmiin kuuluvien potilaiden hoitajille, jotta nämä eivät tartuttaisi haavoittuvia ryhmiä.

Osalle kolmannen kierroksen hoputtajista näyttää tulleen järkytyksenä, etteivät rokotukset ole estäneet tartuntoja eivätkä lopettaneet epidemiaa. Asiantuntijat ovat koettaneet muistuttaa, ettei sellaista ole luvattukaan. Rokotteiden valmistumisesta ja ensimmäisten tehotutkimusten tuloksista asti Helsingin Sanomissakin on kerrottu, etteivät rokotteet välttämättä estä tartuntaa, vaikka estävät sairastumista. On ollut alusta asti selvää, että siinä tapauksessa laumasuojaakaan ei synny.

Myös hallituksen voimassa olevan rokotestrategian tavoite on vähentää tautitaakkaa, estää kuolemia ja turvata terveydenhuollon kantokykyä – ei estää kaikkia tartuntoja ja sairastumisia. Sen Kiuru sanoo haluavansa nyt muuttaa. Kolmaskaan rokotus ei valitettavasti siihen riitä.

Virus jää mitä ilmeisimmin kiertämään, ja rokotetutkin kohtaavat sen monta kertaa elämässään. Heillä tartunnasta seuraa todennäköisesti oireeton tai lievä tauti ja lisää immuniteettia. Rokottamattomille aikuisille ensimmäinen kohtaaminen viruksen kanssa voi sen sijaan käydä kohtalokkaaksi. Ylivoimaisesti tehokkaimmin sairaaloiden täyttöastetta vähentäisi yhä rokottamattomien rokottaminen.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?