Keskustan uhkailu hallituksesta lähdöllä on tuore merkki punamulta-akselin katkeamisesta - Pääkirjoitus | HS.fi

Keskustan uhkailu hallituksesta lähdöllä on tuore merkki punamulta-akselin katkeamisesta

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko esitti lauantaina uhkavaatimuksen muille hallituspuolueille. Mikäli ne eivät sitoudu menokehykseen, keskusta jättää hallituksen.

Pääministeri Sanna Marin (sd) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko eduskunnassa 20. lokakuuta.

23.11. 2:00

Keskustan puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Annika Saarikko vaati lauantaina muilta puolueilta sitoutumista sovittuun menokehykseen ensi kevään kehysriihessä. Kaunokielelleen tyypillisesti Saarikko sanoi, että keskusta ei hyväksy ”talousryhdin hylkäämisen kanssa keimailua”.

Käytännössä Saarikko esitti uhkavaatimuksen. Mikäli muut puolueet eivät sitoudu menokehykseen, keskusta jättää hallituksen. Hän antoi ymmärtää, että haluaa kuulla sitoutumisesta vielä tämän vuoden puolella.

Menokehys on politiikassa vakiintunut termi, joka tarkoittaa hallituksen yhdessä sopimaa valtion menojen vuotuista enimmäismäärää. Se on keskeisin finanssipolitiikkaa koskeva sääntö, jonka tärkeydestä on ollut jo vuosia laaja yhteisymmärrys. Sen tarkoituksena on ollut estää menojen karkaaminen käsistä, kun lisämenot pitää vähentää jostain toisaalta.

Viime kevään kehysriihessä hallitus kuitenkin sopi, että hallituskauden alussa sovittua kehystä voidaan koronaviruspandemian vuoksi nostaa 900 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja 500 miljoonaa vuodelle 2023. Hallitus on jo sopinut 370 miljoonan euron menosopeutuksista vuodelle 2023, mutta siinä pysymisen lisäksi Saarikko vaatii, etteivät Veikkauksen edunsaajiin vuonna 2023 kohdistuvat merkittävät leikkaukset revi kehystä. Aiheen vaikeus nähtiin jo aiemmin syksyllä.

Tämä ei välttämättä ole kaikille hallituspuolueille helppoa. Ensinnäkään nykyinen hallitus ei ole ylipäätään leikannut menoja. Sopimansa pienet leikkaukset se on perunut nopeasti julkisen paineen myötä. Nyt on siis edessä ikäviä päätöksiä, joihin ei ole totuttu.

Toisekseen Veikkauksen rahojen korvaamisen lisäksi ilmassa on useita muitakin kysymyksiä, jotka todennäköisesti vaikeuttavat kehyksessä pysymistä vuoden 2023 budjetissa.

Lisäksi vuosi 2023 on vaalivuosi – ainakin tällä tietoa. Varmasti sitä ei voi kuitenkaan sanoa, sillä hallituksen kaatuminen ennenaikaisesti ei ole mitenkään mahdotonta. Saarikon lauantainen ilmoitus oli vain tuore merkki hallituksen sisällä olevasta epäluulosta.

Keskustan lähtö hallituksesta tarkoittaisi todennäköisesti uusia vaaleja. Hallitus menettäisi enemmistönsä eduskunnassa, eikä nykyisestä oppositiosta olisi kovin helppoa löytää täydennystä hallituksen riveihin.

Tosin keskustan vaatimukset talouskurista eivät ole mitenkään uusia. Niiden uskottavuutta on syönyt se, että tähän mennessä ne ovat jääneet uhkauksiksi.

Lisäksi käynnissä on jo tammikuun aluevaalien kampanjointi. Keskustan on nyt erityisen tärkeää puhua taloudesta, sillä esimerkiksi Suomen Yrittäjien syksyn mielipidemittauksessa vain kuusi prosenttia yrittäjistä sanoi aikovansa äänestää tammikuussa keskustaa (IS 11.11.). Kansalaisten enemmistökin on mielipidemittausten mukaan huolissaan velkaantumisesta.

Keskusta myös selvästi varautuu alkuvuoteen ennen huhtikuun kehysriihtä. Helmikuussa hallitus päättää työllisyystoimista, ja maaliskuussa se tarkistaa jo tekemiensä ilmastotoimiensa tehon ja päättää uusista. Saarikko näyttää haluavan kytkeä nämä päätökset kehysriiheen varmuuden vuoksi jo ennalta, mikä sekin kertoo epäluottamuksesta hallituksen sisällä.

Poliittista uhittelua on oikeastaan kahdenlaista. Osa on tarkoitettu viestiksi omalle kuvitellulle kannattajakunnalle, osa on merkki jostain syvemmästä.

Saarikon puheessa oli paljon tätä jälkimmäistä. Viime kuun kiista Veikkauksen rahoista jätti selvästi keskustaan kiukun ja katkaisi hallituksen punamulta-akselin. Se helpottaa lähtöä hallituksesta, etenkin kun keskusta on jo saanut useimmat tavoitteensa läpi.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?