EU tekee pientä vallankumousta yrittäessään koventaa otteitaan - Pääkirjoitus | HS.fi

EU tekee pientä vallankumousta yrittäessään koventaa otteitaan

EU:n strategisen kompassin neula osoittaa oikeaan suuntaan – paperilla.

Presidentti Sauli Niinistö vieraili viime viikolla Saksassa tapaamassa liittopresidenttiä Frank-Walter Steinmeieria.

27.11.2021 2:00

Euroopan unioni on varsin erikoinen toimija maailmanpolitiikassa. EU:n vaikutusvalta perustuu talouteen ja arvoihin, ja unionin jäsenmaat vannovat demokratian ja monenkeskisen sopimisen nimiin. Nyt EU:ssa tehdään sen mittakaavassa radikaalia muutosta, sillä unionin pehmeää voimaa muokataan kovemmaksi. EU-pöydissä on tunnistettu, että suurvaltakilpailun, hybridi- ja kyberuhkien sekä terrorismin aikakaudella EU-maiden kansalaiset haluavat kehittää EU:sta turvallisuusunionia.

EU-maat eivät kaipaa unionille armeijaa, ja vain harva jäsenmaa kasvattaa puolustusmenojaan. Tämä on syytä Suomessa ymmärtää. Enemmän tukea on kriisinhallintakyvyn vahvistamiselle. EU:lle rakennetaan 5 000 sotilaan joukkoa, jolla voisi operoida EU:n ulkopuolella – jos joukkojen käytöstä saadaan yhdessä sovittua.

EU tiivistää myös yhteistyötä Naton kanssa. Molemmissa klubeissa on pitkälti samat jäsenet. On viisasta pohtia nykyistä enemmän yhdessä, miten toimia Venäjän, Ukrainan, Valko-Venäjän ja vaikka Länsi-Balkanin kanssa, kun suhteissa on kaiken aikaa niin poliittisia kuin sotilaallisia jännitteitä.

EU:n lisäksi myös Nato laatii parhaillaan uutta turvallisuusstrategiaa. Molemmat linjaukset ovat Suomelle tärkeitä. Suomi olisi vaikeuksissa, jos Naton ovi ei pysyisi auki. EU:n turvallisuusstrategiassa puolestaan käydään läpi, mitä EU-maat tavoittelevat puolustusyhteistyöllä ja miten tavoitteisiin päästään.

Strategisen kompassin neula osoittaa oikeaan suuntaan – paperilla. Ongelmana on poliittisen tahdon puute. EU:n yhtenäisyys rakoilee, ja Puola ja Unkari haastavat unionin olemassaolon edellytyksiä. Kun oikeusvaltioperiaate murtuu, ei ole mitään, mitä puolustaa yhdessä.

Silti yritetään, ja jo se on pieni vallankumous. Jotta jotain tapahtuisi, Ranskan ja Saksan olisi pelattava yhteen. Tavoitteet eivät ole mahdottomia, sillä kyse on päätöksenteon tehostamisesta, eurooppalaisen puolustusteollisuuden kilpailukyvystä, kyberuhkiin vastaamisesta ja kriisinhallintakyvystä.

Perinteisesti Saksa on ollut voimapolitiikan jarruttelija. Saksan ääni ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on sitten Krimin miehityksen kuitenkin koventunut. Myös Donald Trumpin kausi Yhdysvaltain presidenttinä pani vauhtia Saksaan. Saksan uusi ulkoministeri, vihreiden johtaja Annalena Baerbock, puhuu kovin sanoin Venäjästä ja Kiinasta. Saksan uuden hallituksen asialistalla puolustuspolitiikka ei tosin ole korkealla. Hallitus nostaa kuitenkin puolustusmenojaan. Varsinkin Yhdysvalloissa on tarkkailtu, miten hallitus suhtautuu Naton ydinaseisiin. Ydinasepelotteesta Saksa ei vaikuttaisi olevan irtaantumassa.

Saksassa vieraillut presidentti Sauli Niinistö patisteli Berliinissä pitämässään puheessa EU:ta koventamaan otteitaan, sillä niin muutkin ovat tehneet. Pääministeri Sanna Marinilta (sd) kuultiin Paasikivi-seuran puheessa keskiviikkona selkokieltä Euroopan turvallisuusympäristöstä ja Suomen tavoitteista, kun EU tiivistää puolustusyhteistyötä.

Suomelta on löydyttävä kantoja aiemmin kaukaisiltakin tuntuneisiin kysymyksiin kuten indopasifisen alueen tulevaisuuteen, Marin sanoi. Marin muistutti, että EU:n teollisuuspolitiikassa, kauppa- ja kilpailupolitiikassa ja tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa on aiempaa korostuneemmin turvallisuusulottuvuus, sillä taloudellisia etuja ja voimaa käytetään aiempaa määrätietoisemmin poliittisten ja sotilaallisten tavoitteiden ajamiseksi.

Suomen on oltava aktiivinen toimija EU-pöydissä, mutta kuten Marin muistuttaa, sekään ei riitä. On myös paljon muita vaikuttamisen paikkoja. Suomella ei ole varaa jäädä oman arvoyhteisön tiivistyvien suhteiden ulkopuolelle.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?