Rahapolitiikkaa pitäisi ja ei pitäisi kiristää - Pääkirjoitus | HS.fi

Rahapolitiikkaa pitäisi ja ei pitäisi kiristää

Omikron voi lisätä inflaatiota kiihdyttäviä tuotantoketjujen vaikeuksia. Mutta voi se myös leikata talouskasvua.

Esimerkiksi Applella on ollut vaikeuksia saada riittävästi puhelinten valmistuksessa tarvittavia osia. Samoissa ongelmissa ovat monet autojen valmistajat.

7.12.2021 2:00

Inflaation kiihtyminen ja koronapandemian uudet käänteet ajavat raha- ja talouspolitiikasta päättävät vaikeaan tilanteeseen.

Alkaisi olla jo aika pohtia rahapolitiikan kiristämistä. Kiristäminen voisi toisaalta ajaa kuplautuneet osakemarkkinat ongelmiin. Hintojen nousu on vuosikymmenten jälkeen taas polttava poliittinen kysymys. Tähän kysymykseen ei poliitikkojen kannattaisi vastata ainakaan vielä, sillä talouspolitiikan vastaus hintojen nousuun tapaa olla protektionistinen ja markkinoita sotkeva. Toisaalta vastaamattakaan ei oikein osaa jättää – on se niin kutkuttavan poliittinen kysymys. Teet niin tai näin, niin aina väärinpäin.

Inflaatio kiihtyy länsimaissa vauhtiin, jollaista ei ole nähty vuosikymmeniin. Saksaa on pidetty historiansa vuoksi inflaatioallergikkona. Alustavien mittausten mukaan Saksan inflaatiovauhti oli marraskuussa 5,2 prosenttia. Tällaisiin lukemiin päästiin viimeksi vuonna 1992.

Suomen inflaatio oli lokakuussa 3,2 prosenttia. Meno oli maltillisempaa kuin Saksassa, mutta kuitenkin kovempaa kuin syyskuussa. Saksassakin vauhti on ollut kiihtyvä. Euroalueella hinnat nousivat alustavien mittausten mukaan 4,9 prosenttia marraskuussa. Vauhti ylittää siis selvästi Euroopan keskuspankin tavoitteen, jonka mukaan inflaatioprosentin pitäisi olla kahden prosentin tienoissa.

Yhdysvalloissa inflaatio on huolestuttavinta. Hinnat muuttuivat lokakuussa 6,2 prosenttia vuoden takaisesta. Vauhti on kovempaa kuin vuosikymmeniin. Huolestuttavaa ei ole vain iso prosenttilukema vaan se, että Yhdysvalloissa inflaatio on valunut jo palkkoihin. Ilmiö ei ole silloin enää ohimenevä.

Sekä Euroopan että Yhdysvaltojen keskuspankit ovat hokeneet, että inflaatio johtuu ohimenevistä seikoista. Kuten esimerkiksi siitä, että tuotantoketjut ovat katkeilleet ja osista on sen vuoksi pulaa. Samoin siitä, että energian hinnat ovat kohonneet.

Kun pandemia iski ensimmäisen kerran voimalla, uskottiin, että talouskasvu romahtaa ja inflaatio katoaa. Massiivinenkin elvytys voitiin arvioida inflaation kannalta vaarattomaksi.

Nyt tiedetään, että oletukset olivat pielessä. Kasvu romahti kyllä kaikkialla, mutta suunta muuttui paljon nopeammin kuin osattiin odottaa. Mutta niin muuttui inflaatiovauhtikin.

Vanhaa elvytysrahaa on taloutta voitelemassa yhä niin paljon, että sitä pursuaa kaikkialle. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kysyntä on pysynyt vahvana, mutta suuntautunut erityisesti tuontitavaroihin. Palveluiden hintoja nostaa taas se, että työmarkkinat muuttuivat pandemian aikana. Työntekijät ovat irtisanoutuneet suurin joukoin ja jääneet seurailemaan tilannetta. Yhdysvalloissa on miljoonittain avoimia työpaikkoja, ja työnantajat ovat entistä valmiimpia maksamaan enemmän niille, jotka suostuvat töihin palaamaan tai työpaikkaansa vaihtamaan. Kysyntä ylittää tarjonnan niin palveluissa, tavaroissa kuin työmarkkinoilla. Avoimien työpaikkojen määrä on suuri kaikkialla, myös Suomessa.

Uusi koronavariantti rajoitustoimineen voi varmistaa sen, että toimitus- ja tuotantoketjut ovat rikki kauan. Energian hintakehityksestä ei esimerkiksi Ukrainan rajan tapahtumien vuoksi osaa paljoa sanoa. Markkinoiden odotusten mukaan keväällä pitäisi kalleimman energian ajan olla ohi, mutta markkinoiden odotuksilla on ennenkin ollut tapana muuttua.

Vaikka omikron aiheuttaa pelkoja talouskasvun uudesta hyytymisestä, ainakaan Yhdysvaltojen keskuspankki Fed ei voi jättää toimimatta. Inflaatio-ongelma ei ole ohimenevä, sanoipa omikronin tilanne mitä tahansa. Fed joutuu muuttamaan suuntaansa aika pian, rahapolitiikkaa on kiristettävä. Mitä myöhemmässä vaiheessa jarrua painaa, sitä kovempaa pitää painaa. Mutta jos omikron leikkaa kasvua, jarrua ei pitäisi vähään aikaan painaa. Teet niin tai näin, niin aina väärinpäin.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?