Suomen valinta muuttaa suhdetta Yhdysvaltoihin, valitsi Suomi sitten amerikkalaisen tai eurooppalaisen hävittäjän - Pääkirjoitus | HS.fi

Suomen valinta muuttaa suhdetta Yhdysvaltoihin, valitsi Suomi sitten amerikkalaisen tai eurooppalaisen hävittäjän

Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ei ole nollasummapeliä, eikä Suomen suhde Yhdysvaltoihin ole kiinni vain siitä, hankkiiko Suomi amerikkalaisen vai eurooppalaisen hävittäjän. Silti kymmenen miljardin euron asekauppa syventäisi suhdetta.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) vieraili marraskuussa Satakunnan lennostossa Pirkkalassa.

9.12.2021 2:00 | Päivitetty 9.12.2021 6:51

Suomi tekee poikkeuksellisen suurta puolustushankintaa poikkeuksellisen yksimielisessä poliittisessa ilmapiirissä. Hävittäjäkauppa osuu kuitenkin suuren epävarmuuden aikaan.

Turbulenssia riitti myös kolmisenkymmentä vuotta sitten, kun Suomi edellisen kerran hankki hävittäjiä. Neuvostoliitto romahti, ja alkoi Suomen tie kohti EU-jäsenyyttä. Nyt maailmanjärjestystä piirtävät uusiksi Yhdysvallat ja Kiina.

Mutta toisin kuin 1990-luvulla, Suomi ei ole enää turvallisuuspoliittisesti harmaalla alueella. Suomi siirtyi Hornet-kaupoilla osaksi länttä.

Nyt ratkaisuvaiheessa olevaan HX-hävittäjähankkeeseen Suomi otti mukaan viisi ehdokasta, jotka edustavat neljää eri valtiota. Myyjät ovat entuudestaan Suomen kumppaneita. Se on tärkeää, sillä kauppa sitoo ostajan ja myyjän yhteen vuosikymmeniksi. Niiden aikana maailma ehtii taas mullistua.

Suomen tarinaan kuuluu uskomus omista viisaista valinnoista ja itsenäisestä puolustuksesta. Tarina ei ole aivan totta. Yhdysvalloilla on keskeinen rooli siinä, että Euroopalla ja Suomella on uskottava pelote Venäjää vastaan. Jotta niin olisi jatkossakin, Suomi ja muut Pohjoismaat ovat tiivistäneet puolustusyhteistyötä paitsi keskenään myös Yhdysvaltojen kanssa.

Hornetit olivat pitkään liima Suomen ja Yhdysvaltojen suhteissa. Jos Suomen valinta ei ole amerikkalaishävittäjä, suhde ohenee. Sitä voi toki vahvistaa muilla keinoilla, ja on syytäkin.

Hävittäjäkaupassa ei osteta vain aseita, vaan niiden luomaan pelotteeseen kuuluvat olennaisesti kumppanuussiteet, jaettu tiedustelutieto sekä pääsy päivittämään muutoin Suomen ulottumattomissa olevaa teknologiaa. Näitä kaikkia voi koota myös erilaisissa toisiinsa limittyvissä verkoissa, mutta keskeistä on, että kriisitilanteessa Suomi pysyy toimintakykyisenä apunaan samanmieliset liittolaiset.

Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen suhde on liikkeessä. Yhdysvallat on viime vuosina ravistellut rajustikin sitä kollektiivisen puolustuksen sateenvarjoa, jota maa on kylmän sodan ajoista pidellyt Euroopan yllä. Viimeistään presidentti Donald Trumpin kausi teki eurooppalaisille selväksi, että Yhdysvaltojen suurstrategiset intressit ovat Tyynellämerellä ja Kiinassa.

Samaan aikaan Kiina kirittää Yhdysvaltoja hurjaan asevoimien teknologialoikkaan. Supervallan vauhtiin voi päästä mukaan amerikkalaishävittäjän siivellä. Suomi ei voi silti voisi ostaa koneita, joita sillä ei olisi varaa käyttää.

Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ei ole nollasummapeliä. Yhdysvaltojen kiinnostus Itämeren alueen vakauteen ei ole kiinni siitä, mistä Suomi ostaa aseensa. Yhdysvallat on joka tapauksessa entistäkin kiinnostuneempi siitä, mitä Pohjois-Euroopassa ja arktisella alueella tapahtuu. Vaikka Yhdysvallat keskittyy Kiinaan, sillä ei ole varaa hylätä liittolaisia Euroopassa.

Presidentti Joe Bidenin Yhdysvallat rakentaa kumppanuuksia varsinkin Tyynellämerellä. Kumppanit seuraavat tarkkaan, miten Yhdysvallat toimii tiukassa tilanteessa. Kiinan uhan alla olevalle Taiwanille olisi kova kolaus, jos Venäjän painostama Ukraina jäisi yksin. Silti Euroopassa on syystäkin havahduttu parantamaan omaa kykyä toimia ilman Yhdysvaltoja. Myös Suomessa pohditaan, kuinka aktiivisesti on syytä osallistua vastuunkantoon Euroopassa ja sen naapurustossa.

Eurooppalainen hävittäjä ei romuttaisi Yhdysvaltojen ja Suomen suhdetta, vaikka kymmenen miljardin euron kauppa amerikkalaishävittäjistä varmasti suhdetta tiivistäisikin.

Hävittäjävalinta ei hetkauta myöskään Suomen puolustusstrategian suurta linjaa. Sen ytimessä ovat tiiviit kumppanuudet ja uskottavat omat suorituskyvyt. Suurvaltasuhteiden epävarmuus on hyvä syy pitää molemmista huolta.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?