Jos kaikkea varattua velkaa ei tarvitse käyttää, se kertoo ylivarautumisesta - Pääkirjoitus | HS.fi

Jos kaikkea varattua velkaa ei tarvitse käyttää, se kertoo ylivarautumisesta

Budjettiin kirjattu 11,7 miljardin euron nettolainanottotarve tälle vuodelle oli ylimitoitettu, ja valtio jättää nostamatta 8 miljardia.

Valtio varautui pandemian vuoksi pahempaan kuin mikä toteutui.

2.12.2021 16:30

Kun hyviä näyttöjä kaivataan, vertailukohdan taitava hakeminen auttaa.

Hallitukset todistelevat toisinaan onnistumistaan esimerkiksi siten, että jokin huonompi vaihtoehto jäi toteutumatta hallituksen uutteran toiminnan vuoksi. Vertailupiste ratkaisee, sillä voisihan mitata sitäkin, kuinka kauas oikeasti hyvästä vaihtoehdosta hallitus uutterasta toiminnastaan huolimatta jäi.

Valtiovarainministeriö kertoi keskiviikkona, että valtion velanottotarve jää oletettua pienemmäksi. Budjettiin kirjattu 11,7 miljardin euron nettolainanottotarve tälle vuodelle oli ylimitoitettu, ja valtio jättää nostamatta 8 miljardia.

Ensi vilkaisulta näyttää siltä, että tämä on vahva näyttö hallituksen talouspolitiikan onnistumisesta: Suomi ei velkaannukaan niin kovaa vauhtia kuin pelättiin – kiitos hallituksen uutteruuden. Nopeimmat hallituksen edustajat ja apurit näin tätä jo myivät ensimmäiseen vilkaisuun tyytyville äänestäjille.

Pahin jäi kyllä toteutumatta, mutta tässä laskelmassa asiaa selittävät myös tekniset syyt ja ylivarautuminen. Tämän vuoden velan tarvetta katettiin viime vuonna käyttämättä jääneellä velalla. Lisäksi usean vuoden ajan käytettävissä olevia siirtomäärärahoja jaotellaan eri tavalla kuin aiottiin. Niillä katetaan enemmän tulevien vuosien menoja.

Valtiovarainministeriön toteamuksen mukaan ”pienentynyt velanoton tarve ei muuta talouden isoa kuvaa tai julkisen talouden pidemmän aikavälin haasteita”. Ministeriö on oikeassa. Suomen talouskasvua varmistavat talous- ja työllisyyspolitiikan uudistukset ovat olleet tällä hallituskaudella melko vaatimattomia – osin koronaviruspandemian aiheuttamien huolien vuoksi.

Elvytys oli hallitukselta oikea valinta. Hallituksen saavutusta kannattaa kuitenkin mitata ottamalla vertailukohdaksi se, millaisiin uudistuksiin ikääntyvässä ja kohtaanto-ongelmasta kärsivässä maassa pitäisi päästä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?