Venäjä yrittää rakentaa uhkailulla etupiiriä, mutta Suomi tekee omat valintansa itse - Pääkirjoitus | HS.fi

Venäjä yrittää rakentaa uhkailulla etupiiriä, mutta Suomi tekee omat valintansa itse

Venäjän presidentin Vladimir Putinin keskiviikon puhe on kovin uhkaus lännelle aikoihin. Samaan aikaan Venäjä kiristää sodan uhalla Ukrainassa.

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov tapasivat torstaina Tukholmassa Etyjin ulkoministerikokouksen yhteydessä.

3.12.2021 2:00

Suomen Nato-keskusteluun tuli keskiviikkona uusi ikävä sävy, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin vaati Moskovassa ulkomaalaisille suurlähettiläille pitämässään puheessa Yhdysvalloilta kirjallisia takuita siitä, ettei sotilasliitto Nato laajene itään päin. Vaikka Venäjän huomio on nyt Ukrainassa ja sen lähentymisessä länteen, Putinin muotoilu kytki käytännössä kauppaan myös Suomen ja Ruotsin.

Putinin vaatimus siitä, ettei Naton pidä ottaa uusia jäseniä, on kuultu useasti aiemminkin. Münchenin turvallisuuskonferenssissa vuonna 2007 kuullun varoituspuheen jälkeen Putinin keskiviikkoinen puhe on sisällöltään vakavin uhkaus lännelle. Samaan aikaan Venäjä kiristää sodan uhalla Ukrainassa. Venäjä on keskittänyt joukkoja Ukrainan rajalle niin paljon, että pystyisi hyökkäykseen. Putinin arvellaan tällä tavalla painostavan Yhdysvaltoja neuvottelupöytään.

Putin pelaa kovilla panoksilla. Ukrainan ja lännen lähentymisen lisäksi Venäjää hiertää maan oma asema suurvaltasuhteissa. Venäjä pelkää jäävänsä Yhdysvaltojen ja Kiinan jalkoihin. Suhdetta Eurooppaan kiristää Krimin miehityksen lisäksi moni muu asia, joista vähäisin ei ole Puolaan valmistuva osuus Naton uudesta ohjuspuolustusjärjestelmästä.

Putin seuraa myös valtataistelua Yhdysvaltojen sisällä. Yhdysvalloissa on käynnissä neuvottelu puolustusbudjetista. Siihen liittyy republikaanien vaatimus Nord Stream 2 -kaasuputken saattamisesta pakotteiden piiriin.

Keskusteluyhteys on kuitenkin olemassa. Torstaina Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov tapasivat Etyj-kokouksen yhteydessä Tukholmassa. Kesällä presidentit Joe Biden ja Vladimir Putin sopivat tapaamisessaan, että Venäjä ja Yhdysvallat aloittaisivat neuvottelut strategisten jännitteiden lieventämisestä. Niille Putin nyt asettaa agendaa.

Strategisten jännitteiden lieventämisessä kyse on ennen kaikkea ydinaserajoituksista, mutta Putin toi nyt pöytään sen, mistä lähdetään liikkeelle.

Jos tässä tilanteessa on Suomen näkökulmasta jotain hyvää, niin se, että Yhdysvaltoja johtaa Biden. Kun Putin ja presidentti Donald Trump tapasivat kesällä 2018 Helsingissä, Putinin pelättiin puristavan ja saavan Trumpilta lupauksen siitä, ettei Nato ota uusia jäseniä.

Krimin miehityksen jälkeen Suomen Nato-kumppanuus on vain syventynyt. Kumppanuudella on myös vakaa kannatus. Suomalaiskeskustelussa on korostunut huoli siitä, onko Naton ovi auki, jos Suomi hakee jäseneksi. Sen sijaan Naton sisäistä kehitystä suomalaiset poliitikot eivät juuri analysoi.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) uuden mielipidetutkimuksen mukaan Nato-jäsenyyden kannatus on Suomessa hieman kasvanut. Suomen Nato-jäsenyyttä vastustaa puolet ja kannattaa neljännes kansasta. Jos Venäjä hyökkäisi Ukrainaan, asetelma voisi muuttua merkittävästi.

Myös poliittisen kartan uusjako vaikuttaa suomalaiseen Nato-keskusteluun. Yksi mielenkiintoinen kysymys on, mille kannalle perussuomalaiset kallistuvat. MTS:n mukaan Nato-jäsenyyden vastustus ja kannatus on perussuomalaisten kannattajien keskuudessa jokseenkin tasoissa.

Perussuomalaiset on saanut kannattajia keskustasta, Sdp:stä ja kokoomuksesta. Keskustan ja demarien kannattajissa on perinteisesti paljon Suomen Nato-jäsenyyden vastustajia, kun taas kokoomus profiloituu Nato-puolueena. Perussuomalaiset joutuu punnitsemaan linjaansa ja pohtimaan esimerkiksi, mikä olisi puolueen Nato-kanta vaikkapa hallitusvastuussa kokoomuksen kanssa.

Suomi päättää itse ulko- ja turvallisuuspolitiikastaan, samoin siitä, hakeeko Natoon. Nato taas päättää itse, keitä ottaa jäsenikseen. Suomella ei ole valtaa siihen, millaisia sopimuksia sotilasliitossa tehdään. On silti vaikeaa kuvitella, että Nato sopisi Venäjän kanssa etupiireistä.

Venäjä yrittää rajoittaa Suomen suvereniteettia, vapautta tehdä omia turvallisuuspoliittisia päätöksiä. Sitä Suomen ei tule hyväksyä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?