Rokotteet eivät pysäytä epidemiaa, ne vain pelastavat hengen - Pääkirjoitus | HS.fi

Rokotteet eivät pysäytä epidemiaa, ne vain pelastavat hengen

Terveydenhoidon kuormitusta täytyy tasata kontakteja rajoittamalla, niin että rokottamattomat päätyvät sairaaloihin hitaammin.

Kaksi rokotetta suojaa tehokkaasti vakavalta tautimuodolta.

4.12.2021 2:00

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esitti torstaina, että kolmansia rokoteannoksia aletaan tarjota kaikille 18 vuotta täyttäneille. Tehosteannokset voidaan antaa jo viisi kuukautta toisen annoksen jälkeen. Uusien ikäryhmien rokottaminen ei saa kuitenkaan hidastaa yli 60-vuotiaiden ja riskiryhmien rokotusvauhtia. He tarvitsevat tehosteannosta suojaksi vakavalta taudilta.

Nuorempien ikäryhmien tehosterokotuksilla pyritään hallituksen uuden rokotusstrategian mukaisesti vähentämään viruksen kiertoa, vaikka heillä suoja vakavaa tautia vastaan onkin vielä erinomainen.

THL ei ainakaan vielä esittänyt kaikkien 5–11-vuotiaiden lasten rokottamista, vaan suosittelee rokotusta riskiryhmiin kuuluville. THL haluaa odottaa turvallisuustiedon karttumista ennen laajempaa päätöstä. Tämän ikäisiä on rokotettu maailmassa vielä niin vähän aikaa, ettei riittävä tieto mahdollisista harvinaisista haitoista ole käsillä. Narkolepsia-kokemusten valossa maltti on viisasta, kun lasten koronatauti on yleensä lievä ja vakavat tautimuodot hyvin harvinaisia.

”Jos yhteiskunnan toiveena on vaikuttaa epidemian kulkuun lapsia rokottamalla, ja heidän oma hyötynsä on pieni, turvallisuustieto on vielä tärkeämpää”, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoi laitoksen tiedotteessa.

Lastenkaan rokottaminen tuskin lopettaa viruksen leviämistä. Kaikkien aikuisten rokottaminen sen sijaan pelastaisi ihmishenkiä ja romauttaisi sairaalahoidon tarpeen. Resursseja vapautuisi muiden sairauksien hoitamiseen. Suurimmassa vaarassa olevat rokottamattomat kuusikymppiset kannattaisi käydä rokottamassa vaikka yksitellen omassa kodissaan.

Rokotteet eivät ole tehneet koronavirusepidemiasta selvää sillä lailla kuin aluksi toivottiin. Ne ovat suojanneet rokotteen ottaneita erinomaisesti vakavalta tautimuodolta, mutta ne eivät ole estäneet viruksen etenemistä. Virus tarttuu rokotettuihin ja heistä eteenpäin heikommin, mutta tartuntoja tapahtuu.

Epidemia on kiihtynyt syksyn mittaan myös Islannissa, joka on yksi Euroopan kattavimmin rokottaneita maita. Islannissa kahden annoksen kattavuus on 82 prosenttia koko väestöstä ja kolmannenkin jo 40 prosenttia. Suomessa vastaavat prosentit ovat 73 ja 6. Silti tartunnat ovat olleet Islannissa jyrkässä nousussa lokakuun puolivälistä viime viikon alkuun saakka. Ilmaantuvuus on Islannissa nyt kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

Sairaaloiden kantokykyä joudutaan nyt turvaamaan epidemiahuippujen aikana aiemmista aalloista totuttuun tapaan: rajoittamalla kontakteja niin että rokottamattomat päätyvät sairaaloihin hitaammassa tahdissa.

Kaikkien tartuntojen torjuminen sen sijaan on toivoton yritys, joka hajottaa voimavarat. Tähän asti on sanottu, että tartunnan saavat ennen pitkää kaikki rokottamattomat. Pitkällä aikavälillä voi olla, että tartunnan saavat kaikki rokotetutkin. Ikäihmiset ja riskiryhmät saattavat tarvita säännöllisiä rokotuksia ollakseen turvassa vaaralliselta tautimuodolta. THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio arvaili tiedotustilaisuudessa, että nuoremmat voisivat sen sijaan selvitä ensimmäisillä rokotuksilla. Niiden jälkeen lisäbuustia immuniteettiin tulee viruksen kohtaamisista, kun lievätkin tartunnat herättävät uudelleen immuunivasteen.

Ensimmäiset rokotteet jokaisen aikuisen kannattaa toden totta ottaa omaksi suojakseen. Päivänselväksi on nimittäin käynyt, että rokotettujen muodostama laumasuoja ei nyt pelasta vapaamatkustajaa.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?