Aluevaalien tulos voi yllättää - Pääkirjoitus | HS.fi

Aluevaalien tulos voi yllättää

Keskusta voi olla ykkönen yhdeksällä hyvinvointialueella ja Rkp kahdella. Alhainen äänestysinto suosii kokoomusta ja verottaa perussuomalaisten kannatusta.

Puolueet virittelivät aluevaalikampanjoita Vantaalla Tikkurilan joulutorilla 4. joulukuuta. Perussuomalaisten teltalla kansanedustaja Mika Niikko tapasi äänestäjiä.

16.12.2021 2:00

Koronaviruspandemiasta huolimatta historian ensimmäiset aluevaalit aiotaan pitää sunnuntaina 23. tammikuuta. Vaalit eivät toistaiseksi ole innostaneet äänestäjiä, eivätkä juuri ehdokkaitakaan. Ehdokasasettelu päättyi tiistaina, eivätkä puolueet saaneet ehdokaslistojaan kaikilla alueilla täyteen.

Innostusta kaivattaisiin, koska vaalit vaikuttavat ratkaisevasti sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä pelastustoimeen eri puolilla maata. Helsingissä vaaleja ei pidetä, koska pääkaupungin palveluista vastaa jatkossakin kaupunginvaltuusto.

Vaalit ovat mielenkiintoiset myös siksi, että ensimmäistä kertaa käytössä on 21 vaalipiiriä eli yhtä monta kuin on sote-uudistuksessa hyvinvointialueita. Vaalipiirejä on siis enemmän kuin eduskuntavaaleissa, minkä vuoksi aluekohtainen vaalitulos voi yllättää.

Jos kansalaiset äänestäisivät aluevaaleissa samalla tavalla kuin viime kesän kuntavaaleissa, keskusta nousisi suurimmaksi puolueeksi yhdeksällä hyvinvointialueella. Kokoomus saisi kärkipaikan kuudella alueella: kolmella Uudenmaan hyvinvointialueella sekä Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Kanta-Hämeessä.

Sdp saisi ykkössijan Satakunnassa, Päijät-Hämeessä, Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Yllättävintä on, että Rkp noussee ykköseksi kahdella alueella: Pohjanmaalla ja Itä-Uudellamaalla. Pohjanmaan hyvinvointialue on käytännössä yhtä kuin ruotsinkelinen rannikko Vaasan ympärillä. Myös Itä-Uusimaa on vahvasti ruotsinkielinen.

Jos lasketaan kuntavaalien valtakunnalliset äänimäärät ja poistetaan tuloksesta Helsingin osuus, voidaan arvioida puolueiden kannatuslukuja aluevaaleissa. Suurimman puolueen paikasta kisaavat kokoomus ja Sdp. Jos äänimäärät jakautuisivat kuntavaalien mukaisesti, kokoomus voittaisi selvästi.

Kolmanneksi suurin puolue olisi keskusta, jonka valtakunnallista kannatusta laskee aina Helsingin vaalitulos. Ilman Helsinkiä keskustan valtakunnallinen kannatus olisi kaksi prosenttiyksikköä korkeampi.

Kuntavaalien tuloksen perusteella perussuomalaiset jäisivät aluevaaleissa neljänneksi ja vihreät sijalle viisi. Vihreiden valtakunnallinen kannatus jäänee aluevaaleissa alle kymmenen prosentin, koska Helsingissä ei äänestetä.

Kuntavaalien äänestysaktiivisuus on ollut jo pitkään heikko. Viime kesänä se oli matalin sitten vuoden 1945: 55,1 prosenttia. Aktiivisuudessa on kuitenkin suuret kuntakohtaiset erot, mikä näkynee myös aluevaaleissa.

Aluevaalien äänestysinto jää todennäköisesti kuntavaaleja heikommaksi. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyssä aiemmin syksyllä varmoiksi äänestäjiksi ilmoittautui vain 43 prosenttia äänioikeutetuista. Äänestysaktiivisuus voi jäädä alle 40 prosentin – etenkin, jos pandemia pelottaa äänestäjiä. Se olisi tappio demokratialle.

Epävarmoja äänestäjiä ovat kyselyn mukaan perussuomalaisten kannattajat, työntekijät, työttömät, vähemmän koulutetut sekä eteläsuomalaiset. Kokoomuksen kannattajat, korkeasti koulutetut, uusmaalaiset sekä yrittäjät ja eläkeläiset puolestaan ovat varmimpia äänestäjiä.

Aluevaltuutettujen tulisi päätöksissään ajaa koko hyvinvointialueen asioita, mutta käytännössä se voi olla vaikeaa. Saattaa olla ylivoimaista päättää palvelujen karsimisesta omassa kunnassa, jos vielä sattuu samaan aikaan istumaan kotikuntansa valtuustossa.

Kaikista kunnista ei edes tule edustajaa aluevaltuustoihin. Näin käy varsinkin, jos hyvinvointialueella on yksi iso kaupunki ja monta pientä kuntaa. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan valtuutetuista suurin osa on melko varmasti espoolaisia.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?