Omikronmuunnoksen aiheuttama tartunta-aalto on Suomessakin alussaan. Kirkot ovat täyttyneet joululaulujen laulajista, kaupat ja myyjäiset joululahjojen ostajista.
Omikron tarttuu ja leviää ruuhkassa vielä moninkertaisesti edellistä deltamuunnosta nopeammin, eikä kaksikaan rokotusannosta kovin paljon estä tartuntaa. Odotettavissa on siis jyrkästi nouseva epidemiakäyrä.
Rokotetuille kansalaisille tilanne on perustavalla tavalla erilainen kun puolitoista vuotta sitten pandemian ensi kertaa vyöryessä Suomeen. Kahden rokotuksen arvioidaan suojaavan perusterveitä työikäisiä vielä melko hyvin vaikealta taudilta. Yli 12-vuotiaista suomalaisista 83 prosenttia on rokotettu kahdesti ja yli 70-vuotiaista puolet jo kolmannenkin kerran.
Rokottamattomia yli 12-vuotiaita on kuitenkin edelleen yli 600 000, ja heistä liian moni voi päätyä nopeassa tahdissa sairaalaan.
Etelä-Afrikassa omikron näyttää aiheuttaneen lähinnä lievää tautimuotoa, mutta siellä suuri osa rokottamattomista oli saanut immuniteettia sairastamalla taudin aiemmin. Lisäksi väestö on nuorta. Kaikkialla tauti saavuttaa ensiksi nuoret, ei vanhusväestöä. Toisin sanoen Etelä-Afrikan tilanteesta ei voi suoraan päätellä, mikä on tulos ikääntyvien, vähän sairastaneiden suomalaisten joukossa.
Vaikka vakavien tapausten osuus olisi pieni, satojentuhansien ihmisten saadessa tartunnan lyhyen ajan sisällä hoidon tarpeen määrä uhkaa kasvaa niin, että se ylittää järjestelmän voimavarat.
Sairaaloissa työvoiman riittävyys on jo valmiiksi tiukilla vuodenvaihteessa. Ongelmia ei ole odotettavissa vain siksi, että potilaita tulee liikaa. Tautitapaukset tulevat harventamaan myös hoitajien rivejä – sitä enemmän, mitä nopeammin epidemia kulkee. Samoin käy muillakin ammattialoilla.
Tämän vuoksi epidemiaa täytyy nyt jarruttaa voimakkaasti. Tartuntoja on hidastettava niin, etteivät kaikki saa tautia yhdessä rysäyksessä ja tarvitse hoitoa yhtä aikaa. Se vaatii rajoitustoimia, jotka kohdistuvat myös rokotettuihin.
Koska rokotetutkin levittävät omikronia tehokkaasti, myös heidän kontaktejaan täytyy vähentää. Toisin sanoen koronapassi täytyy väliaikaisesti heittää nurkkaan. Toinen vaihtoehto olisi koronapassin muuttaminen niin, että rokottamattomat eivät pääse testin turvin rokotettujen joukkoon hankkimaan tartuntaa. Jos kunnon vaikutusta halutaan, se ei vielä riitä.
Ainoa takuuvarma tapa jarruttaa tartuntoja on se, että ihmiset eivät tapaa. Eivät etenkään suurin joukoin.
Tulevaisuuden ennustaminen uuden muunnoksen vaikutuksista on yhä hyvin vaikeaa, mutta varmaa tietoa ei voi jäädä odottamaan. Jarrun painaminen on myöhäistä, kun törmäys on jo tapahtunut.
Rajoitukset pitää kohdistaa sinne, missä tartunnan riski ja sen laajan leviämisen potentiaali on suurin. Kapakat, kirkot ja muut lauluun ja lähikontaktiin joukkoja keräävät tilat pitäisi siis sulkea.
Etätyö vähentää tehokkaasti työelämän kohtaamisia. Lasten oikeutta koulunkäyntiin sen sijaan ei pidä enää rajoittaa.
Paluu rajoituksiin kirpaisee, mutta rajoittamiseen on huonompiakin hetkiä kuin tämä. Joulua suomalaiset viettävät muutoinkin mielellään perheen kanssa kotona. Kotijoulu on yhteisen hyvän kannalta erinomainen valinta tänäkin vuonna. Siihen ei tarvitse edes odottaa viranomaisten määräystä.
Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.