Italia muutti suuntansa talouden EM-kisoissa - Pääkirjoitus | HS.fi

Italia muutti suuntansa talouden EM-kisoissa

Italian viime vuosien kehitys käy vastaväitteeksi niille, joiden mielestä politiikalla ei ole väliä.

Italialainen pikajuoksija Lamont Marcell Jacobs voitti Tokion olympialaisissa kultaa sadalla metrillä.

28.12.2021 2:00

Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini tapasi innostaa äänestäjiä kuvailemalla, kuinka huonosti muut maat hoitavat tonttinsa. Huhtikuussa 2011 hän kertoi, että Italia ajautuu kohta velkakriisiin, mikä uhkaa euroa. Soini punnitsi meloninsa ja omenansa väärin. Kriisiä ei tullut.

Laatulehti The Economist nostaa joka vuosi jonkin valtion ”vuoden valtioksi”, parhaiten vuoden aikana edistyneeksi. Vuoden 2021 valinta osui Italiaan, ja sille on perusteluja. Italia voitti jalkapallon EM-kisat ja Eurovision laulukilpailut. Maa menestyi myös Tokion olympialaisissa mainiosti: Lamont Marcell Jacobs voitti miesten sadan metrin pikajuoksun, ja Gianmarco Tamberi sai kultamitalin korkeushypyssä. Italialaiset urheilijat keräsivät olympialaisista kymmenen kultaa, kymmenen hopeaa ja kaksikymmentä pronssia, ja Italia kiilasi mitalisaaliillaan enteellisesti Ranskan ja Saksan kantaan.

Talouden EM-kisoissa Italian tulos ei ole ihan yhtä hyvä, mutta suunta on muuttunut. Italialla on edelleen valtava velkavuori. Maan talous on erityisesti etelässä yhä tehotonta. Julkinen sektori on byrokraattinen ja hidas. Yksityisen sektorin yrityskulttuuri on usein vanhanaikaista ja nepotistista.

Isot rakenteelliset ongelmat ovat siis yhä olemassa. Toisaalta Soinin ennusteelle on juuri nyt aiempaa vähemmän katetta. EU-komissio olettaa Italian bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna yli kuusi prosenttia ja ensi vuonna nelisen prosenttia. Kasvuvauhti on Ranskan tasoa, kovempaa kuin Saksassa – tai Suomessa.

Italian pankkien taseita on puhdistettu hyvää vauhtia. Hoitamattomia lainoja ja mätiä omaisuuseriä on taseissa entistä vähemmän. EU on edistynyt tavoitteessaan katkaista italialaisten pankkien ja valtion kohtalonyhteys. Pankkien hallussa on aiempaa vähemmän valtion velkapapereita.

Italialle pandemiavuosi 2020 oli murskaava. Eurooppalaiset heräsivät koronaviruksen vakavuuteen, kun armeijan kuorma-autojonot kuljettivat virukseen kuolleita Bergamossa. Pahimpina päivinä koronaan kuoli yhtä paljon ihmisiä kuin suomalaisia toisen maailmansodan verisimpinä taistelupäivinä. Vuosi 2021 on ollut paljon parempi, ja Italia on hoitanut hyvin pandemian patoamisen.

Italia on nostanut painoarvoaan myös Euroopan integraatiossa. Se teki Ranskan kanssa kattavan Quirinale-sopimuksen yhteistyöstä. Päätavoitteena oli puolustuksen ja puolustusteollisuuden yhteensovittaminen, mutta samalla tuli sovitettua paljon laajempiakin teemoja. Ranska ja Italia pitävät nyt yhtä, kun EU:n talouspolitiikkaa ja sen sääntöjä viritetään pandemian jälkeen uusiksi – todennäköisesti aiempaa joustavammiksi. Italia saa Ranskan avustuksella otteen EU:n valtakeskittymästä, ja vanha Saksan ja Ranskan tandem muuttuu kolmen poljettavaksi.

Italia näyttöineen käy vastaväitteeksi niille, jotka kertovat, että politiikalla ei ole väliä – että kaikki on aina samaa, johti maata kuka tahansa. Italian myönteinen kehitys on rakentunut sen varaan, että krooninen poliittinen kriisi vaimeni. Pääministeriksi noussut Mario Draghi vakautti politiikan ja hiljensi populistit.

EU:n elpymispakettia arvostelleiden suomalaisten kannattaa huomata, että tämän euroa vakauttavan prosessin houkutin tuli juuri tästä EU-avusta. Kaikki halusivat olla mukana hyödyntämässä pottia. Se sammutti EU-kriittisyyden tehokkaasti. Ja jos hyödyntäminen johtaa siihen, että Italia kasvattaa potin avustuksella kilpailukykyään ja tekee vihreää siirtymää, se auttaa myös taustalla olevien isojen rakenteellisten taloudellisten ongelmien hoidossa.

Italian politiikan tulevaisuudennäkymät määräytyvät pitkälti sen mukaan, millaisia suunnitelmia pääministeri Draghilla on. Jos hän lähtee ensi vuoden alussa kisaamaan Italian presidentin paikasta, hän todennäköisesti tulee valituksi tehtävään. Se taas tarjoaa populisteille mahdollisuuden tuhota Italian hyvä kehitys ja tehdä ensi vuodesta paljon tätä vuotta huonomman.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?